Akkuteollisuuden kasvussa piilee haasteita ja mahdollisuuksia
Akkuteollisuus on Suomessa vahvassa nousussa ja alan kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia niin taloudelle kuin työllisyydellekin. Alan kokonaisinvestointien arvioidaan yltävän vuoteen 2027 mennessä noin 6–9 miljardiin euroon, mikä luo arviolta 5000-7000 suoraa ja 20 000 välillistä työpaikkaa. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli litiumakkujen sekä katodimateriaalien tuotannossa. Vuonna 2022 Suomi sijoittui neljänneksi BloombergNEF:in kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa.
- Kirjoittaja:
- Osmo Vainio, ABB
- Kuvat:
- ABB
- Julkaistu:
Akkuteollisuuden hankkeet ovat usein erittäin suuria, ja alan ollessa uusi on kokemusperäistä tietoa vielä melko vähän. Tämä johtaa merkittävään määrään muutoksia laitoksen toteutusvaiheessa. Tällaiset hankkeet suosivat toimijoita, joilla on globaalin toimitusketjun hallinta koko sähköistyksen, instrumentoinnin, ohjauksen ja digitaalisen teknologian sekä robotiikan alueille. Tällaisilla toimijoilla on projektin toimitukseen yhtenäiset työkalut, joissa jokainen projektin muutos siirtyy suoraan niin toimittavien tehtaiden valmistuksen suunnitelmiin kuin automaation ja digitaalisten järjestelmien ja sovellusohjelmien toiminnankuvauksiin. Tämä on yksi osakokonaisuus, joka auttaa laitoksen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti käynnistysvaiheeseen.
Kun automaatiojärjestelmän yhteyteen on tarjota oma akkuteollisuuden ohjelmakirjastonsa, vähentää se tyyppipiirien kehittämistä ja ylläpitämistä. Tämä osaltaan lyhentää projektin kokonaisaikaa. Samoin esimerkiksi energian ja CO2-päästöjen hallintaa, tuotannon optimointia, simulointia sekä laitoksen sähkölaitteiden ennustavaa kunnossapitoa tukevat digitaaliset ratkaisut helpottavat automaation ja digitalisaation integrointia toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä takaa joustavan muutosten hallinnan sekä saa aikaan säästöjä niin laitoksen tuotanto- kuin myös tuleviin elinkaarikustannuksiin.
”Pyrimme näin osaltamme varmistamaan, että koulutus vastaa alan tarpeita.”
Eräs hankkeiden pullonkaula on riittävä osaavan henkilökunnan saanti niin toimitusvaiheeseen kuin laitoksen toimintaan. Uuden henkilökunnan koulutus on tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta. Akkuteollisuus ry korostaa viestissään hallitukselle, että ammatillista koulutusta on kehitettävä vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin ja työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava.
Meillä on Suomessa hyvä peruskoulutus sähköistyksen, automaation, instrumentoinnin, robotiikan ja digitalisaation osa-alueille, mutta parannettavaa on yhteistyössä uusien tänne laitosta perustavien yrityksien sekä koulutussektorin kanssa. Esimerkiksi ABB:llä teemme paljon oppilaitosyhteistyötä ja olemme toimittaneet runsaasti muun muassa robotiikan laitteistoja ja ohjelmistoja oppilaitoksiin, mikä mahdollistaa käytännön harjoittelun teollisuustason laitteilla. Pyrimme näin osaltamme varmistamaan, että koulutus vastaa alan tarpeita. Akkuteollisuuden kasvu Suomessa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, mutta menestyksen avaimet piilevät tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden välillä.
Osmo Vainio
ABB, Process Automation