Digitalisaatio ja automaatio muuttavat väistämättä tehdastyötä. Näin on tapahtunut ennen ja näin tapahtuu tulevaisuudessa, mutta muutoksen suuruus ja vauhti voi silti yllättää. 

Kun katsomme teollisia murroksia, niihin liittyy aina teknologinen ja usein energialähteeseen liittyvä merkittävä innovaatio. Tällä hetkellä keskiössä on neljäs teollinen vallankumous, jossa fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät kyberfyysisiksi järjestelmiksi. Vaikka kyberfyysiset järjestelmätkin ovat vielä suurelta osin toteutumatta, viidettä teollista vallankumousta ennustetaan jo.

Viides teollinen vallankumous ei ole vakiintunut käsite, mutta sitä on luonnehdittu muun muassa niin, että asiakas ja käyttäjä ovat keskiössä, ihminen ja robotit toimivat saumattomasti yhdessä tai, että ihmisen päättely ja tekoäly toimivat harmoniassa. Huomattavaa on, että ihmisen - asiakkaan, työntekijän, käyttäjän, kuluttajan - rooli on näissä kaikissa aivan keskeinen.

Riippumatta murrosten määrittelyistä, kehitys kulkee vääjäämättä kohti robottien, tekoälyn ja ihmisten yhteistyötä niin tehtaissa kuin muuallakin. Erilaiset valmistusstrategiat (engineering-to-order, assembling-to-order, tailoring-to-order, jne.) automatisoituvat eri tahtiin ja eri tavalla, ja luonnollisesti haasteellisinta on automatisoida kustannustehokkaasti lyhyitä sarjoja, uniikkeja tuotteita tai nopeasti vaihtelevaa tuotantovolyymia.

Miltä tilanne näyttää Suomessa?

Viimeaikaiset kansalliset strategiat robotisaation ja tekoälyn kehittämisestä ja hyödyntämisestä lupaavat hyvää julkisen tuen osalta. Arvion mukaan teollisuuden robotisaation positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 1,5 % vuoteen 2030 mennessä, jos sitä hyödynnetään teollisuuden kokonaistuottavuuden kasvattamiseen mahdollisimman hyvin (VTT sisäinen tutkimus, Honkatukia).

Tekoälyn vaikutukset valmistavassa teollisuudessa ovat myös eritäin merkittävät, kuten myös koko Suomen kansantaloudessa: ennusteen mukaan tekoälytoimenpiteiden vaikutus Suomen bruttokansantuotteen kasvuun voi olla vuosittain 2017-2030 3 % per henki (Suomen tekoälyaika, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 41/2017). Meillä on myös edistyksellisiä esimerkkejä siitä, miten robottien ja ihmisen tehokasta työnjakoa hyödynnetään pienten sarjojen ja varioituvien tuotteiden valmistuksessa, vaikka investointeja automaatioon voisi toki olla enemmän. Lähtökohtamme tehdä automaatiosta ja tekoälystä kilpailuetu valmistavalle teollisuudelle on siis mainio.