Eetu Holstein opiskeli Lappeenrannan LUT-yliopistossa konetekniikkaa ja hitsaustuotanto pääaineenaan, mutta insinöörin ammatti ei ollut hänen lapsuutensa unelma. Myös historia ja terveydenhuolto kiinnostivat.

”Lukiossa ajattelin, etten koskaan lähtisi opiskelemaan mitään, missä tarvittaisiin matikkaa tai fysiikkaa, mutta niin vain löysin itseni konetekniikan parista”, hän kertoo nauraen.

Vaikka hänen alkuperäinen suunnitelmansa oli vaihtaa pääaineensa tuotantotalouteen, Holstein huomasi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana konetekniikan sopivan hänelle paremmin. Opiskelut sujuivat hyvin, ja Holstein oli aktiivinen myös opiskelijajärjestötoiminnassa. Hän korostaa yhteisön merkitystä opiskeluaikana, ja moni hänen elinikäisistä ystävistään on peräisin juuri noilta vuosilta.

”Opiskeluaika oli elämäni parasta aikaa”, hän toteaa.

Työura 3D-tulostuksen parissa

Valmistumisensa jälkeen Holstein teki diplomityönsä Planmeca Oy:ssä, jossa hän erikoistui 3D-tulostukseen. Sen jälkeen hän siirtyi DIMECC Oy:hyn, jossa hän vastaa 3D-tulostuksen ekosysteemin (FAME – Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) kehittämisestä. Ekosysteemissä kerätään suomalaisia yrityksiä yhteen hyödyntämään ja jakamaan tietoa 3D-tulostuksesta. Holstein näkee yhteistyön tärkeänä keinona nopeuttaa teknologian käyttöönottoa ja tehdä siitä kustannustehokkaampaa.

”Monet yritykset joutuvat selvittämään itse, miten hyödyntää 3D-tulostusta, mikä vie aikaa ja resursseja. Ekosysteemin avulla pystymme tarjoamaan suoria vastauksia ja kokemuksia muilta yrityksiltä, jolloin yritykset voivat moninkertaistaa omat resurssinsa kustannustehokkaasti”, Holstein selittää.

Hänen työnsä keskiössä on tuoda suomalaisten yritysten käyttöön uusi teknologia mahdollisimman tehokkaasti.

Automaatio osana 3D-tulostusta

Vaikka Holstein ei ole syvällisesti erikoistunut automaatioon, hän näkee sen kiinteänä osana 3D-tulostusprosessia.

”3D-tulostus on jo itsessään hyvin automatisoitu valmistusprosessi”, hän sanoo.

Digitaalisen mallin syöttäminen koneeseen ja kappaleen valmistaminen automatisoidusti on 3D-tulostuksen ydin. Tulevaisuudessa Holstein näkee automatisoinnin roolin kasvavan myös tulostustyön valmistelussa sekä jälkikäsittelyssä, joissa tällä hetkellä tehdään paljon manuaalista työtä.

Holstein mainitsee myös, kuinka 3D-tulostuksen ja automaation yhdistelmällä voidaan valmistaa täysin uudenlaisia ja monimutkaisempia kappaleita. Suunnitteluohjelmistot ovat kehittyneet niin, että kone voi suunnitella monimutkaisia muotoja ilman ihmisen käsin piirtämistä. Tämä vapauttaa ihmisten aikaa luovaan ja tuottavaan työhön, kun osa suunnitteluprosessista voidaan automatisoida.

Teknologian tulevaisuus Suomessa

Holstein uskoo vahvasti siihen, että Suomen on oltava aallonharjalla uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Hän korostaa, kuinka tärkeää on nähdä teknologiat mahdollisuutena parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.

”Meillä on kallista työvoimaa, mutta voimme kompensoida sen olemalla teknologian hyödyntämisessä maailman huippua”, hän sanoo.

Holstein näkee erityisesti tekoälyn ja automaation tärkeinä tekijöinä, jotka voivat auttaa suomalaisia yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla. Hän kuitenkin painottaa, että teknologian käyttö ei vie työpaikkoja, vaan pikemminkin luo uusia mahdollisuuksia ja parantaa olemassa olevien töiden tuottavuutta.

Teknologia-alan koulutuksen kehittäminen

Suomen tekninen koulutus on Holsteinin mukaan hyvällä tasolla, mutta hän toivoisi lisää panostusta johtamis- ja ihmissuhdetaitoihin.

”Esimies- ja vuorovaikutustaidot ovat nykypäivän työelämässä todella tärkeitä, mutta niitä ei opeteta riittävästi teknillisissä opinnoissa”, hän toteaa.

Holstein toivoo, että tekniikan opiskelijoille tarjottaisiin enemmän psykologian ja johtamisen kursseja, jotta he olisivat paremmin valmistautuneita työelämän ihmissuhdehaasteisiin.

Eetu Holsteinin mukaan teknologiasta voidaan luoda kilpailuetua Suomelle ja pohtii myös teknologian merkitystä laajemmin yhteiskunnalle. Hän uskoo, että uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja 3D-tulostuksen, hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta Suomi säilyttää kilpailukykynsä globaalissa maailmassa.

”Meidän on tärkeää omaksua uudet teknologiat nopeasti ja käyttää niitä tehokkaasti, jotta voimme säilyttää paikkamme kansainvälisessä kilpailussa”, Holstein sanoo.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Nykyisessä työelämässä työn ja vapaa-ajan erottaminen on Holsteinin mielestä yksi suurimmista haasteista. Etätyö, matkustaminen ja jatkuva tavoitettavuus tekevät rajan vetämisestä vaikeaa.

”Vapaa-ajalla on tärkeää tehdä jotain aivan muuta kuin töitä”, hän kertoo.

Holstein harrastaa jääkiekkoa ja retkeilyä, jotka auttavat häntä irrottautumaan työasioista. Lisäksi ystävien kanssa yhdessä vietetty aika on hänelle tärkeä vastapaino kiireiselle työelämälle.