Automaatioalan tekijä Henri Toivola
Henri Toivola tiesi jo nuorena, että tekniikka tulee olemaan hänen juttunsa. Automaatioon vaakakuppi kallistui sen hyödyllisyyden ja monipuolisuuden ansiosta.
Henri Toivola opiskelee Aalto yliopistossa.
”Aloitin 2016 Automaatio- ja Systeemitekniikan puolella mistä valmistuin kandiksi. Sittemmin olen jatkanut Life Science Technologies Human Neuroscience maisteriohjelmassa, mutta työelämä on jokseenkin vienyt mennessään. Tarkoitus olisi saada diplomi-insinöörin paperit ulos vuoden loppupuolella”, Toivola kertoo.
”Alun perin mietin kemiaa tai biologiaa Helsingin yliopistolla ja Aallossa bioinformaatioteknologiaa. Bioinformaatio jäi yhden pisteen päähän, joten pääsin sisälle automaatioalalle heittämällä. Kuitenkin ideani oli ottaa automation/robotiikan sivuaine jo silloin, niin vaihdoin käytännössä pääaineen ja sivuaineen päittäin. Olen ollut todella tyytväinen vaihdokseen.”
”Todellisuus näytti alkuun Laplace-muunnoksilta ja PID-säätimiltä. Sittemmin mukaan tuli uusien laitteiden ja linjastojen suunnittelua ja IT-puolta, sekä robottien liikeratojen suunnittelua. Kandin loppupuolella todellisuus oli jopa yllättävän lähellä odotuksia. Tosin IT-puoli oli aivan uutta.”
”Nyt muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen voin sanoa, että koodaaminen ja systeemiajattelu ovat olleet ehdottomia kulmakiviä työssä ja opinnoissa. Yleisesti sanoisin, että opinnot ovat valmistaneet hyvin työelämään, mutta vapaaehtoistyö killassa on myös ollut todella hyödyllistä.”
Suosittelen koodausta
”Uusille opiskelijoille suosittelisin niin paljon koodausta, kun opintoihin pystyy mahduttamaan. Lisäksi olisi itse pitänyt opiskella lisää koodia ympäröiviä ajatuksia, kuten rajapintoja ja arkkitehtuuria”, Henri Toivola toteaa.
”Automaatioala vaatii mielestäni todella laajan osaamisprofiilin, joten on vaikeaa suositella keskittymään tiettyyn asiaan. Suosittelen automaatiota laajasti kenelle tahansa, joka pitää tekniikasta ja haluaa vapauden valita monen suuntautumisen välillä. Automaation perustutkinnon jälkeen ovet ovat auki oman kiinnostuksen suuntaan teollisuudessa, ja alalla on myös laaja akateeminen puoli uusien teknologioiden kehityksessä.”
”Olen ehdottomasti tyytyväinen alavalintaani. Olen päässyt oppimaan todella laajan osaajaprofiilin ja uskon, että se antaa valmiudet oppia töissä spesifimpiä taitoja. Automaatio on myös ehdottomasti tulevaisuuden ala. Jo nykyiset teknologiat mahdollistavat ennen näkemättömän tuottavuuden ja tulevat teknologiat luultavasti vielä enemmän. Tätä tärkeämpi on vielä se, että automaatio vapauttaa ihmisiä joko parempiin töihin tai suurempaan määrää vapaa-aikaa. Lisäksi uskon, että automaatio on ihmiskunnan tie ulos ilmastokriisistä ja lopulta kohti tähtiä.”
Assarista se alkoi
”Oma urani automaation parissa alkoi Aalto-yliopiston kurssiassistentin paikasta. Vedimme tiimissä laskuharjoituksia fukseille ja autoimme koodien kanssa Automaation perusteet -kurssilla. Suunnittelimme ja tarkistimme myös tentit professorin avustuksella.”
”Seuraava askel oli tutustua OPC-toimikunnasta tuttuun Jouni Aroon. Hän tuli vetämään hihasta Automaatioseuran suunnittelupäivien yhteydessä ja keskustelimme, että nyt olisi hyvä hetki hakea Prosys OPClle kesätöihin. Tänne olen sittemmin jäänyt koko maisterivaiheen ajaksi”, Henri kertoo.
”Nautin moninaisista tehtävistä, mitä Prosys on minulle tarjonnut. Oma työni keskittyy meidän softien myyntiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Loin meille muun muassa palautekaavakkeen ja olen automatisoinut myynnin sisäisiä prosesseja, jotta palvelumme on tehokkaampaa.”
”Työpaikalla on kannustava ilmapiiri. Aina kun tulee seinä vastaan, voin laittaa asian takaraivoon mietittäväksi ja tehdä jotain muuta, kunnes keksin ratkaisun. Ehdottomasti tärkeää on myös työpaikan asenne ja työkaverit. Viimeisenä muttei vähimmäisenä joustavuus esimerkiksi työajoissa ja etätöissä on lisännyt viihtymistäni. Käytännössä tämä tiivistyy luottamukseen työpaikalla.”
”Minulla on työn alla viimeinen kurssini Aallossa ja se on suhteellisen erikoinen projektityö. Teen tällä hetkellä tutkimusta robottitekokäden sähköisestä takaisinkytkennästä ihmiseen. Ideana siis se, että EMG sensori lukee käden lihaksia ja muuttaa sen robokäden kontrollikäskyksi. Voimasensori lukee robokäden käyttämää voimaa, kun se sillä ottaa kiinni objekteista. Tämän voimalukeman perusteella ihmiselle annetaan palautetta sähköisesti elektrodien välityksellä. Tutkimuksen pointti on tutkia, miten tämä sähköinen takaisinkytkentä saadaan mahdollisimman hyödylliseksi käyttäjälle. Konkreettinen esimerkki olisi välttää tilanne, että pitää kananmunasta kiinni samalla voimalla kuin täydestä vesikannusta”, Henri selittää.
Tulevaisuuden suunnitelmat
”Tulevaisuudessa näen itseni vetämässä jonkinmoista automaation RnD projektia tai R2B projektia. Erilaiset HumanBrainInterfacet ja HumanMachineInterfacet ja niihin liittyvät kehitysprojektit ovat myös kiikareissa. Uskon että automaatio tulee kehittymään paljon seuraavassa 5 vuodessa ja valtavasti 10 vuodessa. Ensinnäkin uudet AI-tekniikat ja alati kehittyvä koneoppiminen tulevat vaikuttamaan teollisuuden sovelluksiin prosessissa, robotiikassa ja ylläpidossa. Lisäksi veikkaan, että automaatio tulee jalkautumaan vielä enemmän tavallisten ihmisten piiriin IoTn ja AI-mallien mukana. Tämä tulee näkymään erilaisten arjen askareiden automatisointina vielä nykyistäkin helpommin”, Henri visioi.