Automaatioalan tekijä Jaakko Aalto
Jaakko Aalto opiskelee Aalto-yliopistossa automaation ja robotiikan pääainetta. Hänellä on meneillään 3. vuosi ja suunnitelmissa on valmistua kandiksi ensi keväänä ja diplomi-insinööriksi 2027.
- Teksti + Kuva:
- Otto Aalto / Päätoimittaja
- Julkaistu:
”Kun hain opiskelemaan lukiosta, tiesin jo haluavani insinöörialalle. Kasvoin ympäristössä, jossa tekniikka ja tuotantoympäristöt olivat arkipäivää, joten ala tuntui luonnolliselta valinnalta. Hakukohteisiini kuului automaatio, tuotantotalous, kemian tekniikka, kone- ja sähkötekniikka – kaikki selkeässä tärkeysjärjestyksessä. Sain opiskelupaikan automaatiotekniikasta ja kemian tekniikasta, mutta valitsin automaation, koska se tuntui tarjoavan enemmän mahdollisuuksia toteuttaa kiinnostuksenkohteitani.”
”Uskon että voin soveltaa automaation opintoja myös esimerkiksi kemian tekniikkaan, mutta kemian tekniikka ei vastaavasti taipuisi automaatioon”, Aalto selittää.
”Sivuaineeni on tuotantotalous, jonka viimeinen kurssi tuli juuri suoritettua, eli kokonaisuus on nyt kasassa. Vapaavalintaisiksi kursseiksi olen valinnut tietotekniikkaa, kuten ohjelmointia, sekä kaksi mekatroniikan kurssia: perusteet ja projektikurssin. Opinnot ovat olleet melko monipuolisia, ja olen saanut laajan näkökulman alaan”, Aalto kiittelee.
”Olin perehtynyt myös lukiossa opintojen sisältöön ja siihen mitä on luvassa. Osasin odottaa matematiikan ja fysiikan yhdistämistä ohjelmoinnin kautta. Se mikä on toisaalta yllättänyt, on se etten tullut ajatelleeksi kuinka suuri osa automaatiota on myös eri laitteiden kommunikaatioon suuntautunutta.”
Tekniikkaa verenperintönä
”Tekniikka on ollut aina läsnä: vaarini on keksijä ja yrittäjä, ja lapsena pääsin näkemään hänen keksintöjään ja laitteitaan. Myös isäni on tekniikan tohtori, joten tekniset alat ja ongelmanratkaisu ovat aina olleet osana arkeani. Voisi sanoa, että insinöörihenkisyys kulkee meillä suvussa”, Aalto kertoo
”Olen ollut nuorempana perhefirmassa hommissa valmistamassa jakotukkeja ja T-haaroja. Vietin myös yhden kesän Saksassa kesätöissä tutustumassa laajasti vastaavaan tuotantoon useasta näkökulmasta. Viime kesänä olin Thermo Fisherillä TCA-automation puolella tuotannossa.”
”Kandivaiheen opinnot ovat antaneet hyvin laajan kuvan automaation, ohjelmoinnin, robotiikan ja säätötekniikan perusteista. Oma sivuaineeni tuta on antanut työkaluja yritysten ja operaatioiden johtamiseen ja suunnitteluun sekä rahoituksen perusteisiin. Joillain kursseilla on myös käyty yritysvierailuilla, jotka ovat näyttäneet miten hommia siellä sovelletaan. Mielestäni olen saanut kandissa hyvät perusteet, joiden pohjalta on hyvä maisterissa syventää osaamista ja suuntautua enemmän ammatillisesti. Odotan, että maisterissa saan selkeämmän suunnan mihin haluan mennä ja sen kautta osaan peruskurssien lisäksi valita syventäviä ja tiettyihin tehtäviin valmistavia kursseja”, Aalto pohtii.
Suosittelen myös muille
”Olen tyytyväinen omaan opiskeluvalintaani ja tulevaisuuden näkymät eivät huoleta minua. Uskon, että töitä riittää tekevälle ja että automaatio on edelleen ratkaisevassa tuottavuuden lisäämisessä, jonka kautta taloutta voidaan kehittää", sanoo Aalto luottavaisena.
”Suosittelen tätä opintosuuntaa ehdottomasti. Tämä ei ole rakettitiedettä, vaikka säätötekniikassa on raketin ohjausta riipaistu. Automaatio on todella laaja alainen käsite ja se ei sido mihinkään pieneen haaraan vaan mahdollistaa hyvin laajan osaamisen, jota voi soveltaa siihen mikä itseään nyt tai myöhemmin kiinnostaa.”
”Viiden vuoden päästä näen itseni projektityössä, jossa pääsee näkemään ja oppimaan erilaisia alan kuvioita ja tekniikoita. Sen jälkeen, kun on useampi projekti ja näkemystä vyön alla on hyvä lähteä johtamaan projekteja tai vaikkapa omaa yritystä vanhojen opiskelukaverien ja uusien kollegoiden kanssa.”
Aalto visioi työskentelevänsä tulevaisuudessa monipuolisissa automaatioprojekteissa ja mahdollisesti johtavansa omaa yritystään.
”Haluan suunnitella isoja kokonaisuuksia, oli kyse sitten robotiikasta tai muista automaatioratkaisuista. On myös mahdollista, että lähden kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Saksaan.”