Emilia Torttila-Miettinen aloitti opiskelut Otaniemessä 1998 ja valmistui Diplomi-insinööriksi 2004 pääaineenaan paperitekniikka. Jo kouluaikoinaan matemaattis-luonnontieteellisesti suuntautunut Emilia luki sivuaineenaan myös toista tulevaisuuden alaa ympäristötekniikkaa.

”Kävin aikanaan matemaattisluonnontieteellistä lukiota, ja olin kotonani polilla, jossa oli useita muitakin luokka- ja koulutovereitani. Polivuosien aikana oli mahdollisuus tutustua useisiin eri aloihin, mutta opintosuunnista paperitekniikka oli aina ykkösvalinta minulle. Paperin ja ympäristön puoleen minua veti toive tehdä uraa matemaattisten ja teknisten asioiden parissa. Tuolloin Nokia oli Suomessa iso juttu. Minä mietin, että jos muut haluavat Nokialle, voisin tehdä muutakin, jossa Suomella olisi annettavaa maailmalle. Heti alussa oli selvää, että halusin mukaan kansainväliseen toimintaan”, Torttila-Miettinen kertoo ja jatkaa:

”Tein työurani alkuvuodet töitä Metso-konsernissa paperiliiketoiminnan parissa. Pääsin opiskelujeni loppuvaiheessa Metso Paperille kesätöihin ja 2003 pääsin tekemään samalle yritykselle diplomityötäni. Tuossa vaiheessa olin hyvin paperitekniikkaan keskittynyt. Diplomityöni loppuvaiheessa sain vakituisen työpaikan koelaitoksen käyttöinsinööriä. Olin koeinsinöörinä vuoden verran ja matkasin erilaisissa projekteissa ympäri maailmaa ja huomasin, että automaatio tarjosi ratkaisun useimpiin haasteisiimme. Lopun ajan keskityin mittauksiin ja säätöratkaisuihin.”

Automaatiolla on ollut Torttila-Miettisen uraan merkittävä vaikutus.

”Altistuin automaatiolle heti urani alussa. 2007 huomasin olevani automaatioalalla ja tuo virallistui 2008, kun vaihdoin paperin puolelta Metso-automaation puolelle. Tutustuin tuolloin DNA DCS:ään, joka on laajalti paperitehtailla käytössä.”

Automaation kehitys

”Automaatioalan merkittävyys kokonaisuudessaan on kasvanut urani aikana selvästi. Yhteiskunnan ja automaatioasteen merkitys teollisuudessa on kasvanut ja nykyään automaatioalan ymmärrys on kriittinen tekijä teollisuudessa. Automaation, erityisesti tuotannon automaation (OT) ja tietotekniikan (IT) välinen rajapinta on hämärtynyt, ja tämä on tuonut automaatiota lähemmäs käyttäjiä. Koen että automaation lähestyminen käyttäjiä on hyvä asia.”

Ovatko kaikki sitten nykyään automaation asiantuntijoita?

”Automaatio on mielestäni datan analysoinnin lisäksi myös säätöä, joka on automaation määritelmän mukaista”, Torttila-Miettinen toteaa.

Torttila-Miettisen mukaan automaatio on edellytys tuottavuuden kasvulle. Prosesseja operoiva henkilöstö vähenee ja automaatio mahdollistaa tuottavuuden kasvun ilman lisäkäsiä. Automaatio on myös tärkeässä roolissa kestävässä kehityksessä. Sen avulla prosessit voidaan optimoida mahdollisimman energiaa ja raaka-aineita säästäviksi.

”Automaation pitää tukea asiakkaiden tuottavuutta ja siksi myös automaation käyttöliittymät ja niiden helppokäyttöisyys ovat tärkeä osa tätä.”

Eräs muutos on tapahtunut asenteessa automaatiota kohtaan.

”Odotukset automaatiota kohtaan ovat muuttuneet aika paljon urani aikana. Ennen se vei työpaikkoja, nyt sitä pidetään mahdollisuutena”, sanoo Torttila-Miettinen.

Automaation tulevaisuus ja haasteet

”Miten tulevaisuudessa yhdistetään tieto esimerkiksi tekoälyyn (AI) ja saadaan automaatioratkaisuja yhä useammalle alalle. Mahdollisuuksia on lukemattomia ja emme osaa heti edes kuvitella kaikkia mahdollisuuksia. Ennakoiva kunnossapito on myös entistä isompi asia tulevaisuudessa. Digitaalisia kaksosia voisi ylipäätään prosessiteollisuudessa hyödyntää paremmin kuin mitä nykypäivänä vielä hyödynnetään.”

Automaatio ei ole vailla haasteita Torttila-Miettisen mielestä:

”Automaation puolella pitää olla tarkkana tietoturvassa. Elektroniikan kehitys on todella nopeaa ja se on positiivinen haaste. Osaavan työvoiman saatavuus on koko ajan haaste.”

”Mutta kaiken kaikkiaan automaatioalan tulevaisuus näyttää positiiviselta. Alalla on paljon mahdollisuuksia, vihreä siirtymä lisää niitä entisestään. Automaation tulo lähemmäs ihmistä luo myös uusia mahdollisuuksia etäkäytölle ja -valvonnalle. Datan paljous luo tietenkin stressiä, mutta sitä pitää suodattaa. Datan arvo piilee juuri sen hyötykäytössä.”

”Automaatioala on erittäin mielenkiintoinen ja sen avulla voi ratkaista kaikenlaisia haasteita. Alalla on hyvä potentiaali ja kasvunäkymät ovat varsin positiiviset. Automaatio mahdollistaa suomalaisen teollisuuden kasvun ja suomalaisella osaamisella esimerkiksi voimaloiden ja teollisuuden optimoinnissa on tärkeä rooli kestävässä kehityksessä. Näillä Suomi pelastuu ja maailma paranee”, Torttila-Miettinen arvioi.

”Suomessa automaatioalan koulutuspaikkojen määrä voisi olla suurempi. Tutkimus Suomessa on laadukasta, mutta se voisi olla paremmin koordinoitua ja toivon lisää yhteistyötä yritysten kanssa.”

Minkä kirjan luit viimeksi?

Luen yleensä kahta kirjaa rinnan, sekä kevyempää että ammattikirjallisuutta. Ammattipuolella viime kirja oli Prediction Machines, seuraava kirja on saman sarjan Power and Prediction. Kevyemmällä puolella työn alla on Rileyn Seven Sisters -kirjasarja.

Kenen kanssa keskustelit viimeksi automaatiosta?

No sinun kanssasi! Kaikki keskusteluni työajalla koskevat enemmän tai vähemmän automaatiota. Onnekseni tunnen asian ja nautin tästä.

Automaatioväylän rooli ?

Automaatioväylällä on tärkeä rooli ammatilaisten keskuudessa. Se on väylä viestiä yhteisön sisällä uusista ilmiöistä ja tekniikoista. Lehti on myös tärkeä kanava automaation tekijöiden välillä.