Heli Helaakoski opiskeli aluksi koneautomaatioinsinööriksi Oulun teknillisessä oppilaitoksessa, josta hän valmistui 1993. Opinnot jatkuivat Oulun yliopistossa 1998 ja tietotekniikan diplomi-insinööriksi hän valmistui 2001. Helaakoski väitteli Oulun yliopistosta tietotekniikan alalta 2008.

Automaatio tuli mukaan kuvioihin tietotekniikan kylkiäisinä

”Olen aina viihtynyt tekniikan parissa. Minulla ei ole ollut määrätietoista urasuunnitelmaa, olen ajautunut tälle alalle ja ollut siihen tyytyväinen. Olen tehnyt pitkään tällä alueella töitä eri tehtävissä. Minua innostaa se, että tietotekniikka on nopeasti kehittyvä ja muuttuva ala ja tulee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikassa olen päässyt kehittämään ja näkemään asioita ensimmäisten joukossa ja sen soveltamiskohteet ovat lähes rajattomat. Nyt toimin tutkimuspäällikkönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:llä”, Helaakoski kertoo.

”Urani aikana automaatioala on tieto- ja verkkotekniikan myötä kehittynyt valtavasti. Aloitin internetin alkuaikoina, jolloin maailma ei ollut vielä verkottunut, dataa oli rajallisesti ja ohjelmat olivat aika yksinkertaisia. Nyt kaikki on verkottunut ja automatisoitunut, samalla älykkyys on lisääntynyt. Teknologian kehitys on ollut kiihtyvää ja se näyttää yhä nopeutuvan”, Helaakoski toteaa.

IT muutosvoimana

”Tietotekniikka pidettiin urani alkuvaiheessa aputoimintona, joka tukee muuta toimintaa. Nykyään IT on muutosvoima, joka mahdollistaa uudenlaista työn tekemistä, uudistaa prosesseja ja tarjoaa jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muutokset johtuvat teknologian nopeasta kehittymisestä ja suorituskyvyn paranemisesta.”

”Tietotekniikka on laajentunut alun perin teollisuudesta ja julkisista palveluista koskemaan kaikkia yhteiskunnan toimintoja. Sen kokonaisvaltainen vaikutus toimintatapojen muutokseen ja liiketoiminnan mahdollisuuksiin on ollut valtava. Määritelmät ovat tietotekniikassa haastavia, tekniikka kehittyy niin nopeasti, että yksiselitteisten määritelmien luominen on vaikeaa, esimerkkeinä vaikkapa tekoäly ja metaverse”, Heli Helaakoski aprikoi.

”Alan suurimmat haasteet – puhutaan siis sekä tietotekniikasta että automaatiosta – tänä päivänä ovat osaajapula, valmistuksen keskittyminen Aasiaan ja tietoturva. Osaamisen saatavuus voi olla haastavaa, kun alalle tarvitaan paljon uusia osaajia. Toisena uhkakuvana on esimerkiksi puolijohdeteollisuuden keskittyminen Aasiaan, joka voi vaikuttaa kaikkeen digitaalisiin ratkaisuihin. Samoin tietoturva on yhä tärkeämpi osa digitalisaatiota”, Helaakoski listaa.

Helaakoski näkee automaation ja tietotekniikan tulevaisuuden lupaavana Suomessa.

”Meillä on hyvä peruskoulutus, joka on kaiken perusta. Suomi on vielä edelläkävijöiden joukossa ja meidän pitää huolehtia, että pysymme mukana kärkimaana digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Meillä on kyvykkyys tuottaa joustavasti korkean teknologian ratkaisuja esimerkiksi vihreän siirtymän toteuttamiseen. Insinöörit pystyvät kehittämään ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseen.”

”Alan koulutusta pitäisi mielestäni lisätä, sillä alaa vaivaa osaajapula. Kehitettävää näen ohjelmistosuunnittelun puolella, tulevaisuuden järjestelmät, jo nykyisetkin, ovat kompeksisia moniteknologisia kokonaisuuksia, joiden suunnittelemiseen kannattaa panostaa. Tutkimuksen taso on hyvä, mutta kyllä meidän pitää parantaa myös sen tasoa, että pysymme mukana globaalissa kilpailussa”, hän toteaa.