Teksti: Toimitus

Perinteinen Automaatiopäivät -seminaari järjestettiin tänä vuonna huhtikuun 13. ja 14. päivänä poikkeustilanteesta johtuen virtuaaliympäristö Gather.town:ssa. Virtuaaliympäristö mahdollisti kollegoiden tapaamiset ja käytäväkeskustelut, varsinaiset seminaariesitykset olivat erillisissä Zoom-sessioissa. Käyttäjäkokemus oli yllättävänkin hyvä ja todentuntuinen, hauskana yksityiskohtana oli havaita että takarivin istumapaikat täyttyivät ensimmäisenä myös virtuaaliympäristössä. Kaikki varsinaiset ohjelmistojen asentamiset onnistuivat sujuvasti, ja pelkkä selain riitti tietokoneen kameran ja mikrofonin lisäksi. Osallistujia ensimmäisen päivän keynote puheenvuoron aikana oli reilut viisikymmentä.

Keynote puheenvuorot pitivät Olli-Pekka Heinonen sekä Olli Ventä. Näistä ensimmäinen keskittyi laajemmassa kuvassa siihen ongelmakenttään, johon Automaatiopäivien teema tänä vuonna keskittyi ja kuinka isot muutokset saadaan toteutettua yhteiskunnassa. Jälkimmäinen keynote keskittyi historialliseen katsaukseen 2000 luvun alusta lähtien ja päätyen tulevaisuuden näkymiin.

Seminaariesitysten aiheissa koulutus, turvallisuus, säätötekniikka, robotiikka ja IoT-ratkaisut olivat vahvasti esillä. Perinteisesti valittiin taas parhaat esitelmät lähes 50 esitelmän joukosta. Parhaan tieteellisen paperin kategoriassa palkittiin Tapio Heikkilän ja Daniel Pakkalan Manufacturing Operations as Services based on Robots with Skills, parhaan opiskelijaesityksen palkinnon sai Teijo Juntusen ja Risto Ritalan Comparing Performance of Algorithmic and Driver-Planned Routing of Forest Forwarder sekä parhaan teollisuusesityksen palkinnon sai Jenni Rekolan, Miikka Jaurolan ja Mikko Valteen Simulation tool to analyze the productivity and energy consumption of electric mining vehicles.

Automaatopalkinnon julkistus tapahtui ensimmäisen päivän päätteeksi. Automaatiopalkinto on jaettu vuodesta 1987 lähtien muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Automaatiopäivien yhteydessä. Tänä vuonna palkinto myönnettiin  Apros-simulointiohjelmistolle ja sen taustalla olleille henkilöille yli kolmenkymmenen vuoden pitkäjänteisestä työstä.

Seminaari loppui paneelikeskusteluun, AutomaatioStudioon, jossa eri alan asiantuntijat lyhyesti kommentoivat muutamaan kysymykseen automaation eri osa-alueista kuten tulevaisuuden haastavista säätökohteista, robotiikan määrittelystä ja robotiikan vaikutuksesta kestävään kehitykseen esim. osana kiertotaloutta. Myös koulutus ja IoT ratkaisut olivat omina keskustelunaiheina, kysymyksenä miten tulevilla teknologioilla pystyttäisiin hallitsemaan yhä laajemmat kokonaisuudet.

Automaatiopäivät24 jouduttiin tänä vuonna suunnittelemaan kahteen kertaan, ensin alkuperäisen suunnitelman mukaan seminaarina Tampereella ja loppujen lopuksi virtuaalitapahtumana. Kaikesta huolimatta perinteistä pystyttiin pitämään kiinni ja suomalaisen automaatiosaamisen nykytilanne tuli hyvin esille seminaarin esitelmissä.