Suomen suurimman teollisen vesilaitoksen, Kokkolan Teollisuusvesi Oy:n, viimeisin investointi sijaitsee Kokkolan suurteollisuusalueen merivesipumppaamossa. Uutuuttaan kiiltävä sähkönsininen moottorin ja pumpun yhdistelmä pumppaa jäähdytysvettä alueen teollisuusyrityksille. Vuoden aikana pumppaamon viiden pumpun läpi virtaa 35 miljoonaa kuutiota vettä.

”Häiriötön veden tuotanto on alueen yrityksille kriittinen. Pumppaamon täytyy toimia kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Jos meiltä loppuisi meriveden toimitus, muutamalla tehtaalla pitäisi tehdä heti hätäalasajo. Se olisi grande katastrofe, mikä aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia ja mahdollisesti ympäristöriskejä monille alueen toimijoille”, toteaa Kokkolan Teollisuusveden ja KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola.

Siemensin järjestelmäpartneri Jukkola Systems optimoi Kokkolan Teollisuusveden merivesipumppaamon kokonaisprosessin ja vaihtoi sinne uuden taajuusmuuttajan, moottorin, venttiilit sekä pumpun keväällä 2023. 500 000 euron investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika on sähkön hinnasta riippuen noin 2,5 vuotta.

”Kun pumpun modernisointi on maksanut itsensä takaisin muutamassa vuodessa, alamme säästää noin 200 000 euroa vuodessa sähkölaskun pienenemisen kautta. Summa parantaa yrityksemme tulosta, ja se voidaan käyttää uusiin energiansäästöhankkeisiin”, Airiola kertoo.

Kokkola houkuttelee uusia investoijia

Merivesipumppaamoon tehty modernisointiprojekti on jatkumoa Kokkolan Teollisuusveden ja alueen infrastruktuurista vastaavan KIP Servicen järjestelmälliselle kehitystyölle teollisuusalueen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

”Olemme investoineet vesilaitokseen, pumppaamoon ja verkostoon toistakymmentä miljoonaa euroa 14 vuoden sisällä. Investoinneilla haluamme varmistaa huoltovarmuuden lisäksi sen, että alue pysyy houkuttelevana ja veden hinta kilpailukykyisenä myös jatkossa.”

Kokkolan suurteollisuusalueelle laajentumista tai sijoittumista harkitsevat tällä tietoa ainakin Keliber, Umicore, Jervois ja Flexens.

”Jos kaavaillut investoinnit toteutuvat, alueen vedenkulutus tulee kolminkertaistumaan. Meidän täytyy rakentaa täysin uusi teollinen vesilaitos, vaikka nykyinenkin on jo Suomen suurin.”

Uusiminen vs. vanhan korjaus

Joku voisi ajatella, että ympäristön näkökulmasta samat moottorit kannattaisi pitää mahdollisimman pitkään käytössä huoltamalla ja korjaamalla eikä vaihtaa niitä uusiin − kuluttaahan 20 000 kiloa painavan moottorin valmistaminen paljon luonnonvaroja ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Airiolalla ja Jukkola Systemsin toimitusjohtajalla, Joonas Jukkolalla, on aiheeseen kuitenkin toinen näkökulma.

”Vanha on aina vanha. Kun teemme valintoja, toimintavarmuus on yksi kärkikriteereistämme. Nykyaikaisten Siemens-moottoreiden diagnostiikka ja Siplus-kunnonvalvontajärjestelmä osaavat kertoa, mitä niille pitää tehdä ja milloin. Meillä ei ole varaa yllättäviin seisakkeihin”, Airiola sanoo.

”Riippuen vaihdettavan moottorin koosta ja tyypistä, uusi moottori voi säästää oman hiilijalanjälkensä alle puolessa vuodessa. Uudet moottorit ovat hyötysuhteeltaan niin paljon tehokkaampia kuin vanhat”, Jukkola havainnollistaa.

Entä mitä tapahtuu vanhoille moottoreille? Jukkola Systems toimittaa ne suomalaiselle kierrätysyritykselle, joka erottelee niistä eri metallilajit, pienii ne pelleteiksi ja toimittaa erät eteenpäin sulatukseen esimerkiksi SSAB:lle. Näin arvokkaat materiaalit pysyvät kierrossa ja saavat uuden elämän jossain toisessa tuotteessa.