Blominmäen jätevedenpuhdistamolla on viikkoa ennen juhannusta rauhallinen tunnelma. Uutuuttaan kiiltävän hallintorakennuksen toisen kerroksen valvomossa työskentelee yksi henkilö, tarkkasilmäinen käytönvalvoja Anna Rajamäki.

Laitoksella on parhaillaan menossa kaasumoottoreiden koekäyttö ennen niiden hyväksyntää ja osa operaattoreista onkin voimalarakennuksessa valvomassa laitteiden testausta. Sähköä laitos saa sekä omasta 3,2 megawatin biokaasuvoimalastaan että valtakunnanverkosta.

Laitos tuottaa energiatuotantonsa tarvitseman biokaasun mädättämällä puhdistusprosessin lietettä. Kaasua syntyy vuodessa 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Lämpöenergian osalta laitos on kovillakin pakkasilla omavarainen.

Kun energiajärjestelmien toiminta on varmistettu, laitos alkaa kymmenen vuoden urakan jälkeen olla valmis vahdinvaihtoon, jossa ohjakset siirtyvät pääurakoitsija YIT:ltä laitoksen tilaajalle HSY:lle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut).

Työlista ohjaa arkea

Valvomossa Rajamäki näyttää kännykältään, miten Vincit EAM -niminen kunnossapitojärjestelmä (Enterprise Asset Management, yrityksen käyttöomaisuuden hallinta) toimii arjen työssä. Ruudulla on selkeä työlista, josta 20 hengen kunnossapitotiimi näkee tehtävänsä. Kunnossapitotiimissä on muun muassa prosessi- kone-, sähkö-, lvi- ja automaatio-osaajia.

Kun kunnossapitotyöntekijä klikkaa ruudulla näkyvää otsikkoa, aukeaa työn kuvaus ja linkit työhön liittyviin dokumentteihin.

”Huolehdimme itse kaikesta päivittäisestä kunnossapidosta. Osalle vaativimmista laitteista, kuten analysaattoreille, olemme neuvotelleet ylläpitosopimuksia laitevalmistajien kanssa. Heillä on omien laitteidensa osalta pääsy järjestelmäämme”, HSY:n projektipäällikkö Timo Jalonen kertoo.

Kaiken kattava järjestelmä

Kunnossapitojärjestelmässä on sen valmistuttua tiedot kaikista laitoksen kunnossapitokohteista. Laitteiden, koneiden, automaation ja putkistojen lisäksi se kattaa tiedot muun muassa rakennusmateriaaleista kuten betoneista, raudoitteista, maaleista, kaakeleista, sekä seinä-, katto ja lattiamateriaaleista. Kunnossapitojärjestelmä on laitoksen kunnossapidon tukena kaikissa sen tehtävissä.

Erilaisia dokumentteja järjestelmässä piisaa. Kun kaikki laitoksen kunnossapitoon liittyvät noin 15 000 kohdetta on viety järjestelmän dokumenttikirjastoon, on siellä kaikkiaan noin 30 000 dokumenttia.

”Tietojen siirto kunnossapitojärjestelmään on vielä kesken. Tavoitteemme on, että kaikki tiedot ovat järjestelmässä, kun otamme laitoksen pääurakan vastaan pääurakoitsijalta. Eri tuotetietojen kiireellisyys on erilaista”, Jalonen sanoo.

Pääurakan vastaanottoon saakka kunnossapito on YIT:n vastuulla, vaikka HSY:n henkilöstö käyttääkin kunnossapitojärjestelmää. Käytännössä työnjako on mennyt tähän saakka niin, että kunnossapitojärjestelmä lähettää automaattisesti työmääräyksiä urakoitsijan vastuuhenkilöiden sähköpostiin, kun järjestelmä havaitsee tarvetta kunnossapitotöille. Jättiurakan aikana on tullut Jalosen mukaan satoja isoja yksityiskohtia, jotka ovat vaatineet korjauksia.

Valtavan kunnossapitojärjestelmän rinnalla laitoksella on arkistointijärjestelmä, johon on säilötty muun muassa kaikki työselosteet, sopimukset ja muu kuin kunnossapitoon liittyvä dokumentaatio. Sen uumenissa on noin 200 000 dokumenttia.

Saumaton yhteistyö automaatiojärjestelmän kanssa

Kunnossapitojärjestelmä toimii yhteistyössä Valmet DNA -automaatiojärjestelmän kanssa. Valmet toimi ARE:n rinnalla hankkeessa tekniikkatoimittajana. Valmet toimitti hankkeeseen myös muun muassa mittalaitteet, joiden päätoimittaja on ollut Endress+Hauser.

Kun Valmet DNA havaitsee esimerkiksi pääpumppujen laakereiden kuumenemisen tai poikkeamia sen moottorin kierrosnopeudessa, välittyy tieto tästä Vincit EAM:lle, jolloin kunnossapitohenkilöstö voi heti reagoida asiaan.

Automaatiojärjestelmässä on raja-arvoja. Jos niistä poiketaan, järjestelmä ilmoittaa tai hälyttää operaattorin. Hän tekee tarvittavan työtilauksen Vincit–järjestelmään. Operaattori saa kunnossapitojärjestelmästä laitteen tiedot, joihin hän liittää työtilauksessa havaitun ongelman yksityiskohtaisen kuvauksen.

Automaatiojärjestelmästä välittyy tietoa kunnossapitoon eri laitteiden käyttötuntien kertymisestä. Näin tieto laitteen määräaikaishuoltojen tarpeesta saadaan kunnossapitojärjestelmään jo ennakolta. Laitoksen operaattori tekee tällöin kunnossapitotilauksen Vincit-järjestelmään.

”Laitteelle voi kertyä käyttötunteja ennakoitua nopeammin, jolloin on tärkeää, että saamme automaatiojärjestelmästä tiedon todellisista käyttötunneista”, Jalonen huomauttaa.

Laitoksesta on laadittu suunnittelun ja rakentamisen aikana myös kattava 3D-tietomalli. Sitä käytetään tarvittaessa kunnossapitojärjestelmän tukena. Suoraa integraatiota järjestelmien välillä ei ole, mutta sitä parhaillaan suunnitellaan.

”Nykyisin meillä on kunnossapitojärjestelmän laitetiedoissa tarkka tieto laitteiden sijainnista. Pohdimme parhaillaan, mitä lisäarvoa 3D-malli toisi meille.”

Urakoitsijat tuottivat sisällön

Kunnossapitojärjestelmän käyttöönotto on ollut HSY:n kunnossapitotiimille sikäli helppoa, että Vincit EAM on ollut HSY:n eri laitoksilla käytössä jo kolme vuotta.

Vincit EAM on kotimaisen ohjelmistotalo Vincitin kehittämä kunnossapidon työkalu, jonka pohjana on samoin kotimaisen M-Filesin dokumentinhallintajärjestelmä. Jo ennen nykyjärjestelmää käytössä ollut Artturi-kunnossapitojärjestelmä toimi myös samaisen dokumentinhallintajärjestelmän kanssa.

Vincit EAM:n tukevana perustana on hankkeen alussa laaditut Excel-siirtotaulukot, jonka sarakkeisiin urakoitsijat täyttävät sekä kaikkia tuotteita koskevat perustiedot että kunkin tuotekategorian erityistiedot. Eri tuoteryhmille, kuten pumpuille, sähkökeskuksille, maaleille, sekoittimille ja putkille on omat taulukkonsa.

Taulukkojen lisäksi urakoitsijat toimittavat tuotteiden muuta dokumentaatiota kuten varaosataulukot sekä huolto-, käyttö- ja turvallisohjeet.

Kun selkeä dokumenttien määrittely oli tehty, annettiin urakoitsijoille jo sopimustentekovaiheessa tarkat ohjeet siitä, miten, milloin ja missä muodossa heidän piti toimittaa tiedot HSY:lle. Pääosa tiedoista on vaadittu suomeksi.

Tietojen vienti kunnossapitojärjestelmään on ollut kaksivaiheinen. Urakoitsijat ovat tallentaneet dokumentit projektipankkiin. HSY:n edustajat ovat tarkastaneet, että niissä on vaaditut tiedot. Tietojen hyväksynnän jälkeen dokumentit on tallennettu kunnossapitojärjestelmään.

”Olemme tehneet paljon työtä, jotta urakoitsijat ymmärtäisivät, miten tärkeää dokumenttien vienti projektipankkiin on. Omat haasteensa siinä on ollut, että ohjeistus tehdään kaikille ymmärrettäväksi. Siinä iso ero, minkälaisia tietoja tarvitsemme automaatiojärjestelmä tai maaleista”, Jalonen kertoo.

Ohjeistusta ja neuvontaa tarvitaan

Järjestelmän tietojen syöttöön liittyy myös ne projektin työvaiheet, jotka Jalonen tekisi nyt hieman toisin.

”Vieläkin enemmän ohjeistusta ja opastusta olisi tarvittu tietojen syöttämiseen. Myös tarkempi vastuuhenkilöiden nimeäminen tähän työhön olisi ollut paikallaan. Pelkät kirjalliset ohjeet eivät näissä asioissa riitä, vaan myös henkilökohtaista perehdytystä ja koulutusta tarvitaan”, Jalonen pohtii.

Useimmille toimijoille on ollut tutumpaa talonrakennuksen dokumentaatiovaatimukset. Se poikkeaa melkoisesti siitä, mitä laitosurakassa vaaditaan. Laitosurakassa dokumentaation vaatimustaso on Jalosen mukaan huomattavasti korkeampi.