Tyypillisesti päivän ohjelmassa on vetyperoksiditehtaan sähkö- ja automaatiokunnossapitoon liittyviä palavereja, töiden suunnittelua, raporttien lukemista, projekteissa avustamista sekä varaosatilanteen silmällä pitämistä.

”Tuotantotiloissa tulee käytyä keskimäärin muutamia kertoja viikossa. Enimmäkseen työpäiväni kuluvat tietokoneen ääressä”, Linden kertoo.

Vetyperoksidituotanto pyörii Kouvolan Voikkaalla vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Lindenin työpäivä on yleensä ohi neljään mennessä, mutta joinain viikkoina hän on insinööripäivystysvuorossa puhelimen päässä. Silloinkin hänen tarvitsee vain harvoin lähteä takaisin tehtaalle.

”Vikatilanteet hoituvat yleensä tiimissäni työskentelevien sähköautomaatioasentajien voimin. He ovat erittäin kokeneita ja ammattitaitoisia työssään ja pitävät osaamistaan yllä palvelusopimukseen kuuluvilla Siemensin koulutuksilla”, Linden kiittelee.

Apua vasteajan sisällä

Lindenin työssä on selkeät päivärutiinit, mutta ei koskaan tylsää – siitä pitävät huolen moninaiset vastuualueet. Millainen on hyvä työpäivä kunnossapitopäällikön näkökulmasta?

”Ensi viikon tiistaina on edessä tietokoneen vaihto. Tiedän jo nyt, että se ei ole hyvä päivä”, Linden vitsailee nauraen ja jatkaa sitten:

”Perinteisesti työpäiväni ovat ihan hyviä. Olemme pyrkineet pitämään paikat sen verran hyvässä kunnossa, että arki olisi kunnossapidollisesti rauhallista ja voisimme keskittyä ennakkohuoltohommiin.”

Hyvä työpäivä lähtee käyntiin levollisista yöunista.

”Nukun yöni paremmin, kun tiedän, että tehtaan automaation kunnossapidon suhteen on olemassa backup. Jos erityisosaamista vaativia ongelmia ilmenee, saamme Siemensiltä apua tietyn vasteajan sisällä. Palvelusopimus on vähän kuin vakuutus.”

Jos vetyperoksidin tuotanto pitää ajaa yllättäen alas, tulee se tehdä hyvin hallitusti, sillä laitoksessa on korkea lämpötila sekä räjähdys- ja tulipalovaara.

”Vikatilanteessa turvalogiikat ajavat laitoksen turvalliseen tilaan. Hallittu alas- ja ylösajo ottaa suurinpiirtein vuorokauden.”

Suunnittelemattomia seisakkeja Voikkaalla tapahtuu enää harvoin.

”Olemme harmonisoineet laitekantaamme järjestelmällisesti Siemensin kanssa, mikä on lisännyt tehtaan käytettävyyttä, turvallisuutta ja toimitusvarmuutta sekä vapauttanut kunnossapidon aikaa. Ympäristön kannalta lisäarvoa tuo myös se, että kun poikkeustilanteita on vähemmän, puhdistettavia jätevesiä tulee vähemmän”, Linden toteaa.

Haavoittuvuudet selville

Uusimmassa, keväällä 2024 solmitussa, ylläpitosopimuksessa huomioitiin 18. lokakuuta voimaan astuva NIS2-kyberturvallisuusdirektiivi. Sitä silmällä pitäen Solvay Chemicals Finlandin vetyperoksiditehtaalla otettiin käyttöön automaatiolaitteiden haavoittuvuusraportointi.

”Haavoittuvuuspalvelulla asiakas saa tiedon, onko tuotantolaitoksessa haavoittuvuuksia, ja jos on, niin mitä niille kannattaisi tehdä. Samalla varmistetaan, että firmikset eli laiteohjelmistot pysyvät ajan tasalla. Ohjelmisto- ja laitteistopäivitykset tehdään kerran vuodessa hallitussa huoltoseisakissa”, kertoo palveluasiantuntija Markus Savuaho Siemens Osakeyhtiöstä.

”Kyberturvan merkitys kasvaa jatkuvasti. NIS2:n myötä tarvitsemme entistä enemmän tukea ja osaamista talon ulkopuolelta”, Linden toteaa.

NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin lisäksi Solvay Chemicals Finlandille on ajankohtaista luopua maakaasun käytöstä vedyn valmistuksessa ja rakentaa uusi vihreän vedyn tuotantolaitos.

”Näen, että yhteistyömme kasvamiselle on olemassa potentiaalia tulevaisuudessa. Ollaan päästy hyvään alkuun 10 vuodessa”, Linden sanoo.