Liikenteen ekosysteemin tavoitteena on eri toimijoiden välinen datan jakaminen joko veloituksella tai veloituksetta. Toiminnassa noudatetaan reilun datatalouden periaatteita.

Dataekosysteemi koostuu eri osa-alueista kuten matkatieto, logistiikka, tieliikenteen data, EU-yhteistyö, raideliikenne sekä dataekosysteemin kokonaisarkkitehtuurin muodostaminen. Mukana on 215 toimijaa Finnairista oppilaitoksiin ja Matkahuollosta tietotekniikkayrityksiin.

Koko ajan kehittyvä toiminta

Dataekosysteemin kehittäminen on jatkuva prosessi jo siksi, että sekä regulaatio että teknologian tarjoamat mahdollisuudet muuttuvat jatkuvasti. Myös ekosysteemin osallistujien tarpeet ja toiveet kehittyvät samalla kuin osa toiveista täyttyy.

Kun dataekosysteemiä lähdettiin rakentamaan, oli ensimmäinen tehtävä määritellä sen osallistujien yhdessä tärkeäksi kokema tavoite. Toiseksi päätettiin keinoista, millä tavoitteeseen päästään. Operatiivisen toiminnan askelmerkkien päättämisen jälkeen ne avattiin konkretiaksi.

”Kun päätimme yhtenäistää joukkoliikenteen dataa, havaitsimme ongelmaksi sen, että pysäkkidata on puutteellista ja huonolaatuista. Lähdimme määrittelemään keinoja, miten toimijat parantavat yhteistyöllä tiedonlaatua”, Janne Lautanala sanoo.

Hän on ollut viimeiset viisi vuotta Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja. Sitä ennen hän työskenteli 25 vuotta useissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä digitalisaation ja innovaatiotoiminnan tehtävissä.

Ekosysteemin osapuolten pöydälle on tullut vuosien varrella lukuisia ratkaistavia asioita. Yhteisen näkemyksen löytäminen jo pelkästään nykytilasta, sen ongelmista ja ratkaisumalleista ei ole aina ollut helppoa.

Jotta asioissa on päästy eteenpäin, on eri osa-alueilta tehty ensin tavoitetilan määrittely, jota on lähdetty pilkkomaan yksityiskohdiksi esimerkiksi, mitä standardeja kehitystyössä käytetään. Työtä on tehty tiiviisti myös Pohjoismaiden kanssa sekä EU-hankkeissa.

”Olemme halunneet varmistaa, että liikennedatan käsittely- ja laatutoimet ovat yhteensopivia vähintään Pohjoismaiden ja mielellään koko EU:n kanssa”, Lautanala sanoo.

Matkatiedosta liikkeelle

Dataekosysteemin alueista matkatiedon työ on pisimmällä, koska alan toimijoilla on pitkälti yhtenäiset perustiedot. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aikatauluissa ja reiteissä riittäisi edelleen erikoisuuksia.

”Yksi reitti voi olla osalla matkaa kunnallisen toimijan reittiä ja loppumatka yksityisen”, Lautanala kertoo esimerkin.

100 000 pysäkin pysäkkitieto on tiedonhallinnalle ongelmallinen, koska sama pysäkki voi olla eri yritysten järjestelmissä eri koordinaateilla ja eri nimillä.

”Kun mukaan tulee matkaketju eli matkustaja haluaa vaihtaa reitiltä toiselle, tulee ongelmia, koska matkustaja ei tiedä, missä pysäkki sijaitsee todellisuudessa. Paikat voivat heittää eri toimijoiden järjestelmissä sadoilla metreillä.”

Liityntäpaikat yhteen rekisteriin

Pysäkkidatan harmonisointi oli ensimmäinen askel järjestelmän kehittämisessä. Se aloitettiin koneellisesti, sääntöpohjaisesti ja tekoälyä hyödyntämällä. Siitä syntyy kansallinen liityntäpisterekisteri. Se on yhteinen masterdatan lähde, jossa yhden pysäkin tieto on vain kerran.

Tästä järjestelmästä tieto päivittyy eri toimijoiden järjestelmiin. Kun pysäkin koordinaatit muuttuvat vaikka tietyön vuoksi, päivittyy tieto kaikkien toimijoiden järjestelmiin.

”Tavoitteemme on saada pysäkkien data laadukkaaksi ja helposti uudelleen käytettäväksi.”

Norjassa tällainen malli on jo tehty ja se on todettu käytössä toimivaksi. Fintraffic on ottamassa tämän ratkaisun oman kehitystyönsä pohjaksi.

”Kerran mietitty prosessi on hyvä pohja. Se on tehty avoimelle lähdekoodille, jolloin kustannuksetkin pysyvät kurissa.”

Liityntäpisterekisteri kattaa bussipysäkkien lisäksi rautateiden ja matkustajalauttojen laiturit sekä lentoasemat. Kattava rekisteri mahdollistaa yhtenäiset matkaketjut ja matkustamista helpottavien palveluiden rakentamisen. Helsinki-Vantaalle saapuva matkustaja voi ennakkoon suunnitella, miten hän matkustaa eri liikennevälineillä Turun saaristoon.

Kun reiteistä, pysäkeistä ja aikatauista on jatkossa paremmat datavarannot, rakennetaan niille päälle uusia palveluita. Näitä ovat jo nyt muun muassa Matkahuollon palvelu, opas.matka.fi ja perille.fi.

Uusi järjestelmä palvelee Lautanalan visioissa eri toimialoja kuten sotesektoria, joka tarvitsee kuljetuksiinsa jatkossa mahdollisesti enemmän julkisia kulkuneuvoja.

DigiRoadissa pysäkkien fyysiset tiedot

Jotta tilanne ei olisi näin yksinkertainen, käsitellään pysäkkitietoja jatkossa kahdessa järjestelmässä. Väyläviraston hallinnoimassa DigiRoad-järjestelmässä on pysäkin fyysiset tiedot, jotka kiinnostavat muun muassa infratoimijoita.

Bussiyhtiöille pysäkki on liiketoiminnan objekti, joka kuuluu tiettyyn tariffialueeseen ja josta kerrotaan asiakkaille muun muassa saavutettavuustiedot.

”Tietyön aikana infratoimija tekee uuden objektin, mutta liikkumispalveluiden tarjoajalle kyseessä on sama vanha objekti, joka vaan siirtyy”, Lautanala sanoo.

DigiRoad ja liityntäpisterekisteri toimivat rinnakkain ja palvelevat yhdessä sekä liikennealan toimijoita että niiden asiakkaita. Liityntäpisterekisteri valmistuu Lautanalan mukaan tulevan talven aikana.

Ymmärryksen rakentaminen on tärkeää

Laajan dataekosysteemin rakentaminen on kuluneen neljän vuoden aikana kohdannut sekä prosessiin että sen hallinnointiin liittyviä vastoinkäymisiä.

”On ollut iso asia saada alan toimijat vakuuttumaan siitä, että toimialan yhteisen masterdatan luominen on mahdollista ja kannattavaa. Kyseessä ei ole teknologiaongelma, vaan ymmärryksen rakentamista siihen, miten prosessin hallinta saadaan toimimaan”, Lautanala sanoo.

Teknisessä integraatiossa eri toimijoiden tähän saakka käyttämät pysäkki-, reitti- ja hinnoittelusuunnittelujärjestelmät ovat tuottaneet erimuotoista dataa. Tämä data on pitänyt yhtenäistää ja laatu varmistaa.

”Jatkossa meillä on toimintatavat muun muassa tiedon konfliktilanteiden hallintaan. Se on kaikkien toimijoiden tavoite.”

Pohjoismaat ja Viron kattava järjestelmä

Kun työ Suomessa alkaa valmistua, rakentuu sen rinnalla Pohjoismaihin ja Viroon ulottuva järjestelmä. Siinä voi suunnitella ja ostaa nämä maat kattavan matkan.

”Tavoitteena on luoda saumaton pohjoismainen matkustajakokemus. Yhteiset tietomallit on jo sovittu kaikkiin maihin. Kun kunkin maan järjestelmä on tehty, eri maiden järjestelmien tiedot liitetään yhteen järjestelmään. Tämän päälle luodaan vielä lipunmyyntijärjestelmä. Jotain saamme valmiiksi jo vuonna 2025 ja 2026 valmistuu myös lipunostojärjestelmä”, Lautanala ennakoi.

Kolme vuotta tiivistä kehitystyötä laajan ekosysteemin yhteisen tietopohjan ja masterdatan parissa on opettanut Lautanalalle paljon.

”Oikeat toimijat, joiden välillä on luottamus keskenään, pitää saada mukaan. Niillä pitää olla yhteinen visio, minne pitää päästä. Samalla pitää olla yhteiset avainkeinot, miten visioon päästään.”

”Tämän lisäksi pitää olla selkeät käyttötapaukset, miten ongelmanratkaisuissa edetään ja miten pienillä askelilla saadaan voittoja. Samalla pitää edetä isoissa systeemisissä muutoksissa, jotka vievät aikaa, ovat vaikeita, mutta niissä saadaan suurimmat voitot.”

Lautanalalle suurin voitto on ollut se, että ekosysteemiin on saatu suuri joukko toimijoita mukaan. Toinen ilon aihe on matkatiedon laadun dramaattinen parantuminen varsin lyhyessä ajassa.