Ajatus Make in Finlandista nostettiin esiin syksyllä 2023 alihankintamesuilla.

”Kyseessä on yrityslähtöinen ekosysteemi, eikä niiden ulkopuolelta lähtenyt hanke tai projekti”, DIMECCin ekosysteemijohtaja Eija Syrjämäki sanoo.

Hän korostaa yhden keskitetyn ekosysteemin tärkeyttä pienessä maassa, jossa on rajalliset resurssit verrattuna kilpailijamaihin. Pienessä maassa yritysten ei kannata hänen mukaansa kilpailla esimerkiksi tuottavuuden kehittämiskeinoissa keskenään vaan tehdä tiivistä yhteistyötä.

Hyödyt koko arvoketjulle

Yhdessä oppimisen ja kehittymisen lisäksi Make in Finlandin ydinajatuksena on kehittää valmistavan teollisuuden vastuullisia ja älykkäitä toimintatapoja Suomessa niin, että yritykset pärjäävät entistä paremmin globaalissa kilpailussa.

Vaara, että valmistus siirtyy pois Suomesta, on todellinen.

”Haluamme vahvistaa valmistuksen edellytyksiä täällä kehittämällä yhdessä ja ressurssitehokkaasti yritysten osaamista”, DIMECCin ekosysteemijohtaja Clémentine Arpiainen sanoo.

Ekosysteemiin pyritään saamaan laajasti valmistavan teollisuuden arvoketjuun kuuluvia yrityksiä, kuten alihankkijoita, tuotesuunnittelijoita ja logistiikkayrityksiä. Uuden ekosysteemin hyödyt tulevat sekä suurille toimijoille, jotka ovat toimitusketjujen päähankkijoita, että kaikille verkoston yrityksille.

Yksi vahva verkosto aiemman hajaannuksen sijaan

Make in Finlandia koordinoi DIMECC, jolla on pitkä kokemus yritysekosysteemien orkestroinnista.

”Aiemmin on ollut aiemmin pienempiä valmistuksen kehittämisen ekosysteemejä. Niissä ei ole olut riittävästi massaa ja skaalautuvuutta, jotta ne olisivat voineet vastata erilaisten yritysten tarpeisiin.”

”Ekosysteemeissä, joissa Make in Finlandin jäsenet olivat aiemmin jäseninä, oli paljon osaamista, jota nyt organisoidaan uudelleen yhteen isompaan ja vahvempaan ekosysteemiin”, Juha Päivike sanoo. Hän vastaa Wärtsilällä muun muassa valmistuksen kehityksen ekosysteemeistä.

Monissa yrityksissä oli jo vuosien ajan havaittu eri valmistavan teollisuuden ekosysteemien päällekkäisyys. Make in Finlandin kautta saadaan lisää potentiaalia, kun isommassa yksikössä on enemmän osaamista.

Päivike korostaa, että Teknologiateollisuus ry:n rooli oli iso, kun Make in Finlandia perustettiin. Sen vahvan tuen myötä myös pienemmät pk-yritykset saadaan ekosysteemiin mukaan. Pienten ja suurten yritysten yhteistyön Päivike näkee antoisana. Business Finlandin keväällä 2024 julkaisema Älykäs valmistus 2035 tiekartta tuo oman osansa ekosysteemin työhön.

Enemmän kuin osiensa summa

Make in Finlandin toiminta on parhaillaan käynnistymässä. Päivike pitää tässä vaiheessa tärkeimpänä asiana sitä, että mukana olevat yritykset pitävät keskitettyä toimintamallia selkeästi enemmän hyötyjä tuovaksi kuin aiemman useaan yhteistyöyksikköön hajautetun toimintatavan.

Kun Päivike pohtii ekosysteemin merkitystä Wärtsilän liiketoiminnalle, hän uskoo laajan osallistujajoukon tuovan yritykselle uutta ajattelua moniin ajankohtaisiin teemoihin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja kyberturvaan.

”Ekosysteemissä on useita yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehityshankkeista samoilla alueilla kuin mekin. Yhteishankkeissa osien summa on suurempi kuin siihen laitetut panokset erikseen. Uudet näkökulmat ja benchmarking toisten yritysten kanssa mahdollistaa sellaiset oivallukset, joita ei syntyisi yhden yrityksen sisällä”, Päivike sanoo.

Asiantuntijaverkostot aloittaneet työnsä syksyn aikana

Make in Finlandin työ on konkretisoitunut kevään ja kesän aikana tapaamisissa ja seminaareissa, joissa on keskusteltu muun muassa datahallinnasta ja tekoälystä, uusien teknologioiden käyttöönotosta, regulaation muutoksista sekä työtapojen kehittämisestä.

Ekosysteemin neljä asiantuntijaverkostoa on aloittanut työnsä syksyn 2024 aikana.

Teemoina ovat: koneistus, valmistus ja materiaalit; suunnittelu, kokoonpano, laatu ja logistiikka; kestävyys, työterveys ja turvallisuus sekä tiedolla johdettu valmistus.

”Organisaatioiden eri tasoilta tulevien asiantuntijoiden mukaan saanti on ollut erittäin tärkeä konkreettinen askel, jolla päästään Make in Finlandin tavoitteeseen”, Syrjämäki sanoo.

Verkostojen vetovastuu on yritysten edustajilla, mutta DIMECC orkestroi toimintaa.

”On tärkeää, että eri yrityksistä saadaan erikoisosaaminen yhteen. Asiantuntijat määrittelevät verkostotyönsä itsenäisesti sellaiseksi, jonka he tuntevat tärkeäksi. Osa-alueiden asiantuntijat alkavat ratkoa konkreettisia pulmia ja kehittää uusia ratkaisuja esimerkiksi eri yhteiskehittämishankkeiden kautta.”

”Verkostoissa syntyy todennäköisesti rajatumpia yhteiskehittämisen projekteja ja hankkeita, kun niiden toiminta alkaa ja keskeiset kehittämiskohteet tarkentuvat”, Arpiainen sanoo.

DIMECCin roolina on orkestroida ekosysteemitoimintaa kokonaisuutena ja muun muassa asiantuntijaverkostoja, eli kutsua ne koolle ja sparrata niitä. Sen rinnalla on Make in Finlandin management board, joka päättää ekosysteemin kehittämissuunnasta ja voi tuoda aiheita asiantuntijaverkostoille.

Ovet auki kaikille

Make in Finlandin avajaisseminaari ja ensimmäinen general meeting olivat alihankintamessuilla 2.10. Mukana on jo nyt laaja joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joten eri kokoiset yritykset pääsevät maksimaalisesti oppimaan toisiltaan.

Ekosysteemit ja verkostot ovat useissa yrityksissä jo vakiintunutta toimintaa. Niinpä Make in Finland vaadi välttämättä lisäresursointia. Yhdessä kehittäminen nähdäänkin investoinniksi tulevaisuuteen.

”Yhdessä kehittäminen säästää aikaan verrattuna siihen, että asioita pohditaan yksin. Tämä koskee muun muassa regulaatioon valmistautumista. Kun muut ekosysteemin yritykset voivat ottaa mallia edelläkävijöiltä, säästyy valtavasti aikaa, kun asiat voidaan tehdä heti fiksusti”, Arpiainen sanoo.

Pienten ja keskisuurten yritysten mukaan saaminen on Arpiaisen mukaan tärkeää.

”Isot ja suuret yritykset ovat toivottaneet erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset mukaan ekosysteemiin. Kaikilla on annettavaa ja opittavaa. Uusia jäseniä houkuttaa se, että muut yritykset suosittelevat mukaan tuloa eli sana kulkee yrityksestä toiseen. Kun yritykset saavat ekosysteemistämme hyvää palautetta, ne jakavat tietoa Make in Finlandista ja suosittelevat mukaantuloa muillekin”, Arpiainen sanoo.

”Suuryritykset haastavat verkostoissaan toimivia yrityksiä tulemaan mukaan Make in Finlandin toimintaan. Kolmas tärkeä asia on Teknologiateollisuus, joka tukee vahvasti toimintaamme”, Syrjämäki sanoo.