IFR:n (International Federation of Robotics) World Robotics 2023 -raportin mukaan robotisaatioon tehdyt panostukset hankittujen robotisaatiojärjestelmien muodossa vuonna 2022 ovat pandemian jälkeen taas kasvussa (+5%). Erityisesti Aasiassa ja Yhdysvalloissa panostetaan uusien robottiratkaisujen hankintaan. Euroopassa suurinta kasvua on Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Huomionarvoista on, että yli puolet maailman robotiikkainvestoinneista on tehty Kiinassa.

Huoli suomalaisten yritysten kilpailukyvystä

Robotisaatiosta on puhuttu koko työurani ajan. Moni asia on muuttunut, mutta onko muutosta tapahtunut pääosin sittenkin vain aktiivisimmissa yrityksissä pakon edessä, kun kilpailijat ovat aktivoituneet robotiikan soveltajina.

Suomen robotiikkayhdistys toimii aktiivisesti ja yliopistot, ammattikorkeakoulut, monet muut tutkimusyksiköt sekä VTT vievät aihetta eteenpäin yritysten omaa ja laitetoimittajien panosta unohtamatta. Myös Automaatioväylässä ja muissa lehdissä on käsitelty säännöllisesti aihetta.

Oli kuitenkin eräänlainen järkytys, kun otin yhteyttä pk-yrityksiin ja kysyin kiinnostusta osallistua uuden teknologian soveltamismahdollisuuksia tutkivaan KESYtek -hankkeeseemme. Odotin kuulevani, että yritys on jo robotisoinut asioita tai ainakin pohtinut robotisaatiota omalta osaltaan. ’Emme tarvitse robotiikkaa, olemme niin pieni yritys’ oli vastaus, jota en odottanut niin monelta.

Ensin tuli deja vu 90-luvulta, kun VTT:llä soittelin yrityksiin robottiprojekteihin liittyen ja mietin, olenko ehkä piilokamerassa. Huoli vaihtui nopeasti todelliseksi huoleksi siitä, miten voimme Suomena pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa tulevina vuosina, jos näin moni yritys on vielä Suomessa sitä mieltä, että ’robotisaatio ei koske meitä’.

Yrityskokeilut KESYtek -projektissa

Toteutimme robotiikan tutkimustiimissä projektin puitteissa noin kymmenelle pirkanmaalaiselle yritykselle pienimuotoisen käytännön kokeilun liittyen robotiikan tai sen oheisteknologioiden soveltamiseen. Osa kokeiluista oli simulaatioratkaisuja, osa yhteistyörobotilla laboratorio-olosuhteissa tehtyjä kokeiluja ja osa hieman erityyppisiä kokeiluja, esimerkiksi IoT. Yritys toimi pilot-isäntänä tuoden itselleen läheisen haasteen projektitiimille, joka saamiensa tietojen perusteella suunnitteli ja toteutti yksinkertaisen, yhtä tai useampaa modernia teknologiaa sisältäneen toteutuksen.

Tuloksia yksinkertaisillakin ratkaisuilla

Kokeilut osoittautuivat erittäin arvokkaiksi monessakin mielessä. Projektitiimille yksi suurimpia tyytyväisyyden aiheita oli havaita, kuinka innostuneita lähes kaikki yritykset olivat yksinkertaisenkin kokeilun tuloksista. Kaikki ymmärsivät, että ollaan vielä useimmiten varsin kaukana varsinaisesta tuotantoon sopivasta ratkaisusta, mutta idea robotisaation ja modernien teknologioiden mahdollisuuksista konkretisoitui yritykselle. Erityisesti yritysten kokeilujen innoittamina itse kehittämänsä jatkoideat konkretisoinevat hyötyjä myös liiketoiminnallisessa mielessä tulevaisuudessa. Myös projektitiimi oppi paljon yritysten konkreettisesta tavasta ajatella robotisaatiota, mikä oppi on viety tuleviin hankkeisiimme, joita 2024 käynnistyy useita.

Tuloksia ja ajattelua levitetään aktiivisesti

Kokeilut olivat demonstraatiotyyppisiä, jotka videoitiin osallistujien luvalla esitettäväksi myös muille yrityksille. Videot ja muutama todellinenkin koejärjestely olivat esillä projektin loppuseminaarissa Valkeakoskella. Seminaariin osallistuneista yrityksistä lähes kaikki innostuivat näkemästään. Osalla osallistuneista oli toki jo hieman enemmän käytännön kokemusta robotisaatiosta ja heidän osaltaan vau-efekti jäi ymmärrettävästi hieman laimeammaksi.

Edullisetkin ratkaisut voivat vauhdittaa kilpailukykyä

Projektin viesti on selkeä: tässä maailmantilanteessa lähes kaikki kilpailu on globaalia – halusimmepa tai emme. Suomalaiset yritykset tarvitsevat globaalissa kilpailussa mukana pysyäkseen aktiivisempaa otetta myös robotiikan ja sen oheisteknologioiden hyödyntämisessä.

Vallalla tuntuu edelleen olevan hieman vanhanaikainen ajatus, että ainoa tapa saada hyötyä robotiikasta, on robotisoida laajasti tiettyjä työtehtäviä ja säästää henkilöstökustannuksista. Toki monessa tilanteessa näin on pakkokin toimia.

Haluan kuitenkin haastaa tämän suoraviivaisen ajattelun:

Useimmilla mukana olleista yrityksistä robotisaation motiivi oli joku muu, kuin suora kustannustehokkuus. Lähes kaikki robottikokeilut toteutettiin edullisilla yhteistyöroboteilla. Yritysten itsensä esiin nostama motiivi oli hyvin usein ergonomia ja työssä viihtymisen tukeminen. Tässä kristallisoituu tulevaisuuden menestyvän liiketoiminnan yksi ydinajatus: kun kilpaillaan rajallisesta työvoimasta ja huomioidaan, että nykyisin työmarkkinoilla olevat osaajat eivät suostu olemaan perinteiseen tapaan resursseja, joita voidaan palkata tai sanoa irti yrityksen niin halutessa, on kriittisen tärkeää kyetä tuomaan robotisaatio yrityksen arkeen sitouttamaan jo olemassa olevaa työvoimaa. On jo yrityksiä, joissa tämä on selkeästi oivallettu. Ei joko tai vaan sekä että.