Tilaa lehti

Mainokset

Suomen Automaatioseura r.y.

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.

Suomen robotiikkayhdistys r.y.

Osmo Vainio: Neljä vuosikymmentä automaation etulinjassa

Osmo Vainio on viettänyt lähes koko uransa automaatioalalla. Neljänkymmenen vuoden aikana hän on nähnyt alan kehityksen ja ollut mukana sen merkittävissä muutoksissa. Vainio aloitti uransa 1982, ja vuodesta 1998 lähtien hän on työskennellyt ABB:llä. Vuosien varrella hän on toiminut niin asentajana, projektipäällikkönä kuin liiketoimintajohtajanakin.

Ennen siirtymistään automaatioalalle Vainio hankki vankan osaamisen eri teknisistä ammateista, kuten tehoelektroniikan asentajana ja hissiasentajana. Hänen laaja koulutustaustansa antoi vahvan pohjan automaatiouralle, joka vei hänet elintarvikealan automaation pariin.

”Tärkeimmät työpaikat ovat olleet ABB:llä ja sen edeltäjällä Alfa Laval Automationilla”, Vainio muistelee.

Vainion ensimmäiset askeleet automaation maailmassa osuivat aikaan, jolloin ohjelmointi tehtiin varsin alkeellisilla välineillä nykypäivän standardeihin nähden. Hän muistaa, kuinka ensimmäiset ohjelmointikielet ladattiin 20 kiloa painavilla kannettavilla tietokoneilla, joissa koodin siirto kesti tunnin ja koodimäärät olivat hyvin rajallisia.

”Tällöin jokainen ohjelmointilause mietittiin tarkkaan, kuinka paljon koodia se kuluttaa, koska tilaa oli niin vähän”, Vainio kertoo.

Automaatio murroksessa

Automaatio on kulkenut pitkän matkan Vainion uran aikana. Hän kuvailee, kuinka ensimmäinen suuri muutos tapahtui kenttäväylien tullessa automaatiojärjestelmiin.

”Ensimmäinen suuri muutos oli kenttäväylien tulo. Sen jälkeen automaatiojärjestelmiin integroitiin muita toimintoja lisää, kuten esimerkiksi SIL-standardin täyttävät turvalogiikat.”

Myöhemmin integraatio tuotannonohjausjärjestelmiin ja tietoliikenteeseen ovat olleet merkittäviä askeleita. Nykyään automaatiojärjestelmät keräävät tietoa monista eri lähteistä ja tarjoavat käyttäjille entistä enemmän hyötyjä.

”Tällä hetkellä automaatio kehittyy yhä enemmän tietoliikennepohjaiseksi, mikä mahdollistaa tiedon keräämisen laajasti eri käyttäjäryhmille”, Vainio toteaa.

Hän uskoo, että digitalisaatio etenee voimakkaasti, ja että tekoäly tulee mullistamaan automaation tulevaisuuden.

”Tekoäly on jo täällä ja sen seuraava kehitysaskel on tuottaa havaintoja, jotka tehostavat automaatiota entisestään”, Vainio uskoo.

Vainion ei lähde arvuuttelemaan seuraavan kymmenen vuoden kehitystä.

”Teknologian nopea kehitys tekee pitkän aikavälin ennustamisesta vaikeaa. En olisi kymmenen vuotta sitten osannut ennustaa, missä automaatio on tänä päivänä."

Haasteita ja mahdollisuuksia

Vainio näkee automaation haasteet erityisesti ammattitaidon vaatimuksissa. Ala on jakautunut yhä pienempiin erikoisaloihin, joissa tarvitaan kapea-alaista asiantuntemusta. Kuitenkin laaja-alainen osaaminen on yhä tarpeen esimerkiksi myynti- ja projektinhallinnassa.

”Automaatio jakautuu yhä pienempiin ja pienempiin osatekijöihin, joissa tarvitaan huippuammattilaisia. Ammattitaitoa ei voi olla yleistävällä tasolla. Toteutustasolla tarvitaan erittäin syvällistä tietoa kapealta alalta”, Vainio korostaa.

Osmo pohtii myös Suomen asemaa automaation kansainvälisessä kilpailussa. Hänen mukaansa suomalaiset eivät ole pärjänneet huonosti, mutta länsinaapuri Ruotsi on ollut edellä esimerkiksi hankintakulttuurissa.
Siellä ensisijainen kysymys on, mitä etuja automaatio tuo ja kuinka se parantaa tuottavuutta, kun taas Suomessa hankinnan hinta on ollut suurempi painopiste.

Alan koulutus ja tulevaisuus

Suomen automaatiokoulutus saa Vainiolta kiitosta, mutta hän näkee parannettavaa yritysten ja koulujen välisessä yhteistyössä. Saksalaistyylinen kisälliperinne voisi hänen mielestään parantaa suomalaista koulutusjärjestelmää ja tarjota opiskelijoille enemmän käytännön kokemusta.

”Meillä on erinomainen koulutustaso, mutta yhteistyötä koulutusalojen ja yritysten välillä voisi lisätä”, Vainio sanoo.

Tulevaisuuden haasteena Vainio näkee erityisesti tekoälyn roolin automaation saralla. Ennakoiva ja ennustava kunnossapito ovat jo osa arkea, mutta Vainion mukaan tekoälyllä on vielä paljon annettavaa tuotantotehokkuuden kehittämisessä.

Osmo Vainion ura on ollut monipuolinen ja täynnä kehityksen seuraamista ja siihen osallistumista. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä auttavat ymmärtämään, kuinka automaatio on kehittynyt ja mihin suuntaan se on menossa.

”En vaihtaisi mitään urallani. Olen saanut laajan näkemyksen, ja se on ollut erittäin arvokasta. Jos nyt aloittaisin alusta, tekisin kaiken samalla tavalla uudelleen – laaja-alainen kokemus on ollut äärettömän kiitollista elämälle”, Vainio summaa.