ChatGPT on miljardeilla parametreilla varustettuun laajaan kielimalliin kytketty verkko- tai mobiililiittymä, joka on yleisesti saavutettavissa. Malli on opetettu internetistä saatavissa olevalla aineistolla, terästettynä tarvittavilla lisämateriaaleilla. Se ymmärtää paitsi tekstiä, myös mitä tahansa muuta digitaalista aineistoa. Toimintaperiaate on se, että malli pyrkii vastaamaan mahdollisimman tarkasti käyttäjän antamiin syötteisiin, olivatpa ne kutsukortin muotoilua, ohjelmakoodin tuottamista tai arvioimista, kysymyksiin vastaamista ja kuvien tekemistä käyttäjän antamien määritelmien pohjalta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tiivistetysti voidaan todeta, että tiedon hakemisessa ja keräämisessä on saavutettu uusi taso. Enää ei tarvitse miettiä hakukoneen tunnistamia sanoja ja ilmauksia, vaan tarvitsemansa tiedon voi kerätä ja koostaa keskustelunomaisesti. Se puolestaan palvelee käyttäjiä paitsi oman ammattiosaamisen myös sitä tukevien kysymysten äärellä. Siksi on tärkeää, että uusiin tekniikoihin tutustutaan ennakkoluulottomasti ja pikaisesti. Käyttökokemus on hätkähdyttävä, koska malli pystyy tuottamaan kieliriippumatonta aineistoa yhtä uskottavan tuntuisesti kuin keskusteluun osallistuva asiantuntija. Siinä piilee myös vaara, koska malli tuottaa vastauksen joka tapauksessa. Ellei sen tietopohja riitä, antaa se joka tapauksessa laskennallisesti uskottavimman palautteen – oli se sitten oikea tai täyttä hölynpölyä.

Näitä asioita ja tekoälyä yleisesti pohditaan kolmen podcastin sarjassa, joista Automaatioväylä ja Metropolia ammaattikorkeakoulu tarjoavat nyt ensimmäisen osan. Seuraavat kaksi osaa ilmestyvät: 19.12. ja 27.12. Sarjan on tuottanut Metropolia ammattikorkeakoulu/ICT ja tuotantotalous -osaamisalue. Tavoitteena on rohkaista ihmisiä ennakkoluulottomasti tutustumaan uuden digitaalisen teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja hyötyihin omassa työssä, arjessa ja harrastuksissa.

Tästä linkistä podcastiin.