Odensen robottiklusteri on saanut maailmanlaajuista huomiota määrätietoisesta kehitystyöstään, joka on näkynyt paikallisviranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten kiinteänä yhteistyönä. Møller-Mærsk Lyngsøe-telakan kriisit ja kehitysosaston sulkeminen 1990-luvulla herättivät paikalliset ihmiset toimimaan robotiikan kehitystyön jatkamiseksi. Telakalla kokeiltiin jo 80–90-lukujen vaihteessa laivalohkojen hitsausta robottien avulla, mutta talouden realiteetit lopettivat kokeilut. Viimeisten 15 vuoden aikana alueelle on virrannut uutta kehitysrahaa yli 900 miljoonaa euroa, joka näkyy konkreettisesti yli 400 PKT-yrityksen toiminnassa. Suuryritykseksi näistä on kasvanut Universal Robotics A/S amerikkalaisen Teradyne-konsernin puitteissa.

Vuosittainen Europan Robotics Forum ERF on euRobotics-järjestön näyteikkuna robotiikan kehityksestä Euroopassa. Hyvät yhteydet EU-virkamiehiin ovat ohjanneet EU-komission alan tutkimuksen rahoituksen suuntaa viime aikoihin saakka. Komission nykyinen voimakas suuntautuminen tekoälyn kehitykseen tuottaa sopeutumisvaikeuksia sekä järjestölle itselleen, että alan tutkijoille rahoituksen vähenemisenä. Avauspuheenvuorossaan Komission edustaja, Robotiikka- ja AI-osaston johtaja Cécile Huet kehotti osallistujia liittymään uuteen AI-Data-Robot-Association ADRA-järjestöön, jossa tekoälyn eri alojen osaajat vanhoista Claire ja Ellis-järjestöistä kohtaavat nyt ensi kertaa robotiikan tutkimuksen. Komissio näkee datan, tietoturvan ja robotiikan tutkimuksen kolmena ilmentymänä tekoälyn kehityksessä. Näistä vain robotiikalla on fyysinen muoto, ja tämän vuoksi tutkimushankkeet ovat väistämättä lähivuosina kovin ohjelmistopainotteisia. Toisaalta voidaan ajatella käytännönläheisesti jo nyt useimpien vaativien robotiikkaohjausten olevan muodinmukaista tekoälyä.

Suomalaisedustusta

euRobotics vuosikokous valitsi uudet toimijat hallintoonsa tapahtuman yhteydessä. Tutkimuksesta vastaavan varapuheenjohtajan tehtävään valittiin professori Juha Röning Oulun Yliopistolta. Juha joutuu näissä uusissa puitteissa haastavasti sovittelemaan yhteen komission voimakkaita AI-haluja ja perinteisempiä robotiikan tutkimuksen kehitystarpeita.

Robotiikan kehitys ja komission etunojassa tapahtuva rahoitus näkyy tutkimuksessa hyvin erilaisten koelaitteiden kehittämisenä rakennetun ympäristön ja luonnossa esiintyvien ongelmien mittaamiseksi ja puhdistamiseksi. Tutkijat ja pienyritykset valittivat kehitystyön rahoituksen päättyvän juuri kun koelaite saadaan toimimaan ja kaupallinen toiminta pitäisi aloittaa. Loppuasiakkaat eivät ole läheskään aina heränneet tulevaisuuden haasteisiin ja komission suuriin suunnitelmiin, eivätkä siten vielä osaa arvostaa uusinta laitekehitystä. Muoviroskien kerääminen kaduilta ja katuvieriltä on hyvä esimerkki lähiajan robotisointikohteesta, johon komissio antaa piakkoin uutta ohjeistusta.

Uusia robokoiria

Robokoiran kehitys näkyi tapahtuman parin eurooppalaisen ja myös kiinalaisten toimijoiden kehittyneinä uusina laitteina. Evoluutio on toteuttanut tälle koirarodulle jopa käden tartuntaa varten, joka on paljon suuta kehittyneempi tartuntatapa. Robokoira käyttäytyy kuin lemmikkikoira. Se tunnistaa isäntänsä, osaa opetettuja temppuja, on sisäsiisti, eikä riko kotinsa esineitä ilman lupaa. Se vie omistajansa jaloittelemaan ulos päivittäin, jos se siihen ohjelmoidaan, eikä ikävää jätösten keruuta tarvita eikä flexiä karkaamisen estämiseksi. Robokoiran hiilijalanjälki on pieni varsinkin, jos sen käyttämä energia tuotetaan tuulivoimalla. Energiaa se tarvitsee päivittäin kuten elävä koira riippuen ohjelmoiduista aktiviteeteista. Isokokoisen koiran kuormankantokyky on kymmeniä kiloja, joten se voi kantaa merkittävää hyötykuormaa epätasaisessa maastossa. Pienet robokoirat ovat ainoastaan käyttäjiensä lemmikkejä sisätiloissa. Rajoitetusti opastus ja erilaisten tilojen valvontatehtävät sopivat myös tälle uudelle koirarodulle. Ikuisuuskeskustelu sopiiko koira sänkyyn jalkopään lämmikkeeksi ei ole robokoiralle relevantti ilman lisäakkuja ja -lämmittimiä. Karvanlähtöä ei kuitenkaan tarvitse pelätä.

Reumarobotti

Vuosittaisen Forumin teknologiansiirtopalkinnon sekä yrityspalkinnon pokkasi tällä kertaa reumapotilaiden omatoimisen ultraääniskannauksen robotisoinut Ropca ApS Tanskasta. Euroopan väestön ikääntyessä nivelreuma yleistyy entisestään. Alkuperäisen tutkimustyön on tälle tuotekonseptille tehnyt SDU-yliopisto Odensessa. Järjestelmän toiminta perustuu potilaan omatoimisuuteen. Potilas itse levittää geelin käden niveliinsä ja sijoittaa kätensä Kuka LBR Med -robotin ulottuville. Järjestelmä tunnistaa aluksi potilaan tiedot henkilökortista. Sen jälkeen robotissa oleva ultraäänipää kuvantaa käden 22 niveltä yksi kerrallaan. Laite on yhdistetty Siemensin toteuttamaan tekoälyjärjestelmään, joka kertoo lääkärille mittausten tulosten perusteella havainnot nivelreumasta eri nivelissä. Näin lääkärin aikaa säästyy kuvantamisessa noin 15 minuuttia per käsi. Hyväksyntä laitteen lääketieteelliseen käyttöön on olemassa ja ensimmäiset laitteet ovat jo sairaalakäytössä Tanskassa. Tässä on erinomainen esimerkki tekoälyn ja robotiikan kehityksen hyödyntämisestä!