Robotiikalla lisää varautumista
Elämme levottomia aikoja. Sota on vuodesta 2022 tullut lähellemme Venäjän hyökätessä Ukrainassa. Talousyhteistyö itään ei ollutkaan se väline, jolla sotia estetään, vaikka niin luulimme koko 2000-luvun ajan. Uudet taistelumenetelmät ovat tulleet käyttöön erityisesti droonien kehityksen kautta. Droonien vuoksi sota on aina läsnä, ei vain rintamalla. Miehiä, kalustoa, ampumatarvikkeita ja infraa kuluu ennennäkemättömällä vauhdilla, ja sysää miljoonat siviilit liikekannalle turvaa etsimään. Emme olleet tähän varautuneet.
Tuemme Ukrainaa kaluston, ampumatarvikkeiden ja infran osalta. Teollisuutemme pitäisi skaalata tuotantoa moninkertaiseksi vastaamaan Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin suurtuotantoihin. Suomessa puolustusvoimien tilausmäärät eivät ole tarjonneet massatuotannon mahdollisuuksia. Niinpä teollisuusrobotiikkakin opettelee nyt sopeutumaan 24/7 -sotatarviketuotantoon.
Sotatarviketuotannon erityispiirteet ovat moninaisia. Sotaoloissa tarvittavat tuotantovolyymit ovat järkyttävän suuria ja rauhan oloissa vain murto-osia. Investoinneille tarvitaan siis erityisiä julkisen vallan kannustimia, jotta volyymien skaalaus ylös- ja alaspäin onnistuisi nopeasti. Tuotantolaitteita täytyy olla varastoissa, eikä erityisinstrumentteja juurikaan voi käyttää, koska tuotanto ei voi odottaa pitkiä laitteiden toimitusaikoja. Osien materiaalit, valmistustoleranssit ja jäljitettävyysvaateet ovat vaativammat kuin siviilituotteissa. Kauppatavat muuttuvat, järjestelmätoimittaja ei voi useinkaan tarjota nopeaa ylläpitoa, koska tuotantolaitteisiin ei voi muodostaa turvallisuussyistä etäyhteyttä. Hajautettu verkostotuotanto on tätä päivää ja luo automaatiolle ja logistiikalle uusia haasteita. Tuotantolaitteiden käyttäjä ei välttämättä olekaan tuotantotekniikkaa tunteva ammattilainen vaan automaatiojärjestelmän tulisi taata täysin valmistettujen osien laatu. Näin tuotantokyky moninkertaistuu nopeasti ja sabotaasiriski pienenee.
”Hajautettu verkostotuotanto on tätä päivää ja luo automaatiolle ja logistiikalle uusia haasteita.”
EU rauhanprojektina on myös ajautunut liki sotatilaan Ukrainan avusta päättäessään. EU on tähän asti poliittisista syistä kieltänyt militaarirobotiikan tutkimuksen tutkimusohjelmissaan. Nyt on aika ottaa nämä erityispiirteet myös tutkimuksen kohteeksi ja tarjota rahoitusta suurvolyymillisen sotavälineiden tuotantotekniikan tutkimukselle. Näin luodaan teollisuuteemme uudenlaista varautumiskykyä, hienosti sanottuna siis sitä resilienssiä. Surullista, mutta niin totta.
Juhani Lempiäinen
Toimitusjohtaja, Deltatron Oy
Jaa tämä artikkeli
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tiedon voima ja vastuu
Automaatioväylä-lehden tämäkin numeron artikkelit käsittelevät laajasti automaation ja digitalisaation eri osa-alueita, kuten kyberturvaa, autonomista ajamista ja digitaalisten kaksosten hyödyntämistä vesilaitoksissa. Näiden teemojen ytimessä on yksi keskeinen elementti: tieto.
Akkuteollisuuden kasvussa piilee haasteita ja mahdollisuuksia
Akkuteollisuus on Suomessa vahvassa nousussa ja alan kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia niin taloudelle kuin työllisyydellekin. Alan kokonaisinvestointien arvioidaan yltävän vuoteen 2027 mennessä noin 6–9 miljardiin euroon, mikä luo arviolta 5000-7000 suoraa ja 20 000 välillistä työpaikkaa. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli litiumakkujen sekä katodimateriaalien tuotannossa. Vuonna 2022 Suomi sijoittui neljänneksi BloombergNEF:in kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa.
Data, väsymätön renkimme
Teollisuuden osuus maailman energian kokonaiskulutuksesta on mittava, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n laskelmien mukaan jopa 37 prosenttia. Vihreän siirtymän myötä tuotamme energiaa koko ajan puhtaammin, mutta hiilidioksidin määrä ilmakehässä on silti yhä huippulukemissa. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on välttämätöntä, ja reitti nopeaan vähentämiseen käy automaation, älyn ja datan avulla.
NIS2 kilpailukyvyn varmistajana
Helmikuussa viisi saman yhtiön akkutehdasta joutui laajamittaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi Saksassa, Indonesiassa ja Romaniassa. Hyökkäys aiheutti merkittäviä tuotantokatkoksia ja pitkällisiä jälkiselvittelyjä. Tuotantoympäristön kyberhyökkäyksien, kuten kiristysohjelmien ja tietojenkalastelun, määrä on kasvussa ja aiheuttavat huomattavan riskin yrityksille. IBM on raportoinut, että jo yksi tietovuoto maksaa yritykselle noin 4,35 miljoonaa dollaria.