Uutisissa kerrottiin, että Vantaan iso jätelämpölaitos ei saa enää riittävästi roskia Suomesta vaan niitä kuskataan Italiasta saakka, jotta kaupunki saisi lämpöä ensi talvikaudeksi. Eikö meillä ole hoitamattomia metsiä, toiselta nimeltään läpipääsemättömiä ryteikköjä kasapäin! Niistä kun raivaa 80 prosenttia risuista pois, niin voisipa niistä vielä tulla oikeaa metsää. Maallikosta tuntuu aivan älyttömältä kuljettaa pizzalaatikoita ja muovipulloja yli 3000 kilometriä dieseliä polttaen, jotta liekki pysyisi hengissä isossa voimalassa vielä ensi talvenkin pakkaskaudella.

Jotenkin olisi luontaista, että siivoaisimme omat tienvieruksemme ja metsämme risukoista ennen italialaisten järjestäytyneiden paikallistoimijoiden kertaalleen rahastamia roskakasojen kuljetusta ja polttoa. Nuorisomme ilmastoaktivismin suuntaaminen tähän talkooseen olisi omiaan liikennettä haittaavien demonstraatioiden sijaan. Jotenkin usko nuortemme kykyyn selviytyä näin mittavasta projektista epäilyttää. Eläkkeelle jääneet halkoholistit kykenevät ainakin omien metsiensä siivoukseen. Ongelmana on risujen hajautunut logistiikka. Risujen poltto nuotiossa onkin jo kiitettävästi viranomaisvoimin laajalti kiellettyä, mikä näin käristemakkaran ystävää suunnattomasti harmittaa. Kuntiin erityisesti Vantaan lähellä pitää siis järjestää risujen vastaanottopisteet, jossa haketuskoneet käyvät silppuamassa risut polttokelpoiseen kiinteämpään muotoon kuljetettavaksi voimalaan. Pienemmät määrät suoraan viikoittain tyhjennettävään kodin sekajäteastiaan.

Vaihtoehtoisesti tulee harkita, että me suomalaiset tuottaisimme itse tarpeelliset poltettavat roskamme. Tämä on meille myös huoltovarmuus- ja kauppataseen tasapainotuskysymys näinä epävakaina aikoina. Hyvät hyssykät sentään. Tässä on paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia vihreän siirtymän yrityksille roskankuljetuspalvelun säästämiseksi. Lasipakkauksen kieltäminen juomien ja ruoka-aineiden säilytyksessä tuottaisi lupaavasti lisää roskaa, sekä muovia että kartonkia. Lasin kuljettamisen kielto Chilen, Argentiinan ja Australian viiniviljelmiltä ja panimoista voisi myös vähentää merkittävästi turhaa kuljetusvolyymiä. Pullonpalautusautomaatit ja lasinkeräyspisteet kävisivät heti tarpeettomiksi ja siten tilaa vapautuisi elintarvikemyymälöissä uusille tuoteryhmille, kuten viineille ja lääkkeille. Muitakin roskantuottotapoja voitaisiin kehitellä erityisesti vanhakantaisesti edelleen irtotavarana myydyille elintarvikkeille, esimerkkinä vaikkapa kaikkien tuntemat peruna ja silakka. Kun nämä myytäisiin yksittäispakattuina, siitä syntyisi hyvin paljon uutta käyttökelpoista roskaa. Sama tuotekonsepti on helposti laajennettavissa myös muikulle. Pizzan syönnin edistämiseen pakkauslaatikoiden volyymin lisäämiseksi täytyy kuitenkin suhtautua suurella varauksella kansanterveydellinen näkökanta huomioon ottaen.

Tämä pakina ei kuvaa lehden tulevaisuuteen suuntautuvaa linjaa vihreässä siirtymässä vaan ainoastaan pakinoitsijan laaja-alaista näkemystä siitä, mihin yksisilmäinen kansan sivistys, valistus ja laiminlyöty metsänhoito maassamme ovat johtaneet.