DataSpace Europen tuotejohtaja Jyrki Hyyrönmäellä on ihanteellinen tausta maaseudun datatalouden edistäjänä. Hän on kotoisin maatilalta. Opinnoissaan ja ensimmäisissä työpaikoissaan hän perehtyi koneautomaation ja täsmäviljelyn teknologioihin.
”Datan ja tietojärjestelmien kanssa pelaaminen tuli tutuksi, kun toimin muun muassa MES-järjestelmän pääkäyttäjänä Valtralla”, Hyyrönmäki sanoo.
Tietojärjestelmien epäyhteensopivuus sekä monimutkaiset ja toisistaan poikkeavat käyttöliittymät ovat ehkäisseet maatilojen tietotekniikan kehitystä. Hyyrönmäki näki ongelman ja esitti sen Cinian asiantuntijoille, kun siirtyi sinne töihin vuonna 2016. Haasteeseen tartuttiin, ja tuloksena syntyi väyläpohjainen ValueNet-datavälityspalvelu ja sen integraatiomoduuli.
Järjestelmää testattiin muutama vuosi, ja se osoittautui toimivaksi. Samoihin aikoihin EU-komissio rakensi laajaa datahallintosäädöstä (Data Governance Act), joka astuu Suomessa voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Hyyrönmäen mukaan datahallintosäädös huomioi ValueNetin ja sen tavan hallita dataa.
Datahallintosäädös on maatalouden datan liikkuvuudelle keskeinen, sillä se määrittelee datavälityspalvelutuottajien (DISP, data intermediation service providers) oikeudet ja velvollisuudet. Valvova viranomainen eli Traficom antaa valtuudet DISP-toimijalle sekä välittää toimijan tiedot EU-komission rekisteriin.

Tritom-palvelu välittää datan
DISP-toimijoita rajoittaa useat säädökset kuten se, ettei välityspalvelu saa käsitellä dataa eikä tarjota palvelussa muita välitetyn datan sisältöön perustuvia lisäpalveluita. DISP-toimijoiden yksi tehtävä on edistää dataekosysteemien syntymistä ja mahdollistaa datan ja palveluiden kauppapaikan.
”Toimintaamme voi verrata teleoperaattoriin. Saamme vain ja ainoastaan välittää meidän välitettäväksi annettua dataa sekä hyödyntää datan metadataa palvelumme kehittämiseen niin, että dataekosysteemi pääsee syntymään”, Hyyrönmäki sanoo.
Maatiloilla käytetään eri palveluntarjoajien SaaS-palveluita (Software as a Service). Raaka-data syntyy maatiloilla palvelutuottajien palveluihin ja liikkuu eri palveluidenvälillä Dataspace Europen hallinnoiman Tritom-datavälityspalvelun läpi. Palvelun väylä on IDSA:n (International Data Spaces Association) määrittelemän referenssiarkkitehtuurin mukainen. Järjestelmän toinen keskeinen osa ovat asiakkaiden järjestelmiin asennettavat niin sanotut konnektorit, jotka hoitavat dataliikenteen sekä salauksen ja salauksen purun.
Konnektoreiden ansiosta asiakasyrityksen järjestelmät voivat olla yhden integraatiopisteen kautta yhteydessä kaikkiin Tritom-ekosysteemin osapuoliin. Järjestelmä mahdollistaa erilaisten datasettien välittämisen eri toimijoille yhden konnektorin kautta. Kaikki data liikkuu palveluntarjoajan läpi salattuna. Eikä mikään data liiku ilman datan omistajan, kuten viljelijän lupaa.

Datasta vuollaan euroja
Datavälityspalvelun yksi tavoite on luoda mahdollisuuksia liiketoiminnalle, joka perustuu maataloudesta kerättävään dataan. Nykyaikaisella maatilalla on viljalti antureita. Dataa keräävät erilaiset IoT-, SaaS- ja tietojärjestelmät. Sitä virtaa muun muassa peltolohkoilta, kasvihuoneista, navettojen lypsykoneista, traktoreista ja puimureista.
Dataa monipuolisesti hyödyntävät palvelut voivat tuottaa arvokasta tietoa viljelijälle, elintarviketeollisuudelle, kaupalle ja kuluttajalle. Samaa dataa jalostetaan eri muotoon, jolloin siitä saadaan hyötyjä useammille käyttäjäryhmille.
Datan tehokkaalla hyödyntämisellä parannetaan elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Jos me Suomessa olemme tässä asiassa muita maita parempia, saavat suomalaiset elintarvikkeet kilpailuetua globaaleilla markkinoilla.
Tätä tavoitetta vauhdittaa muun muassa Business Finlandin Kasvumoottori-hanke, jossa elintarviketeollisuuden ja kaupan toimijat kehittävät datan hyödyntämistä. MTK edustaa yhteenliittymässä maataloustuottajia.
Kuluttajille välitetään yhä enemmän tietoa tuotteiden alkuperästä ja tuottajille tietoa siitä, mikä menee kaupaksi.
”Data on tähän saakka kulkenut pääasiassa teollisuuden, kaupan ja kuluttajien välillä. Nyt pyrimme saamaan alkutuotannossa syntyvän tiedon hyödynnettäväksi koko ketjuun. Iso kysymys on se, miten maatalouden monipuolinen data onnistutaan keräämään ja jalostamaan niin, että viljelijä kokee saavansa riittävän korvauksen siitä, että hän jakaa dataansa”, MTK:n Jyrki Wallin sanoo.
Hänellä on alaan liittyvä vankka tausta sekä kotimaatilaltaan Kalannista että sekä maatalousteknologian, tietotekniikan ja elektroniikan opinnoista. Pro gradu -tutkielmansa hän teki aikanaan Valmetille (nyk. Valtra) traktorin automaattisesta kontrollijärjestelmästä.
Wallin korostaa, että datan välittämisen pitää olla viljelijälle helppoa ja pelisääntöjen selkeitä. Datan omistajuus ja sen luvittamisesta saatava korvaus pitää olla sopimuksilla sinetöityjä.

Datasta hyötyjä viljelijälle
Data on viljelijälle arvokas hyödyke, jota hän tuottaa ekosysteemilleen. Reilun datatalouden periaatteiden mukaisesti viljelijä omistaa datansa ja hän on oikeutettu saamaan siitä markkinahinnan.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Terhi Latvala korostaa, ettei maatalouden data voi olla kaikille avointa. Hallinnolle toki pitää jakaa sitä dataa, mitä lainsäädäntö ja esimerkiksi tuotantotuet edellyttävät.
Kun hinnasta on sovittu, viljelijä antaa sopimuskumppanilleen oikeuden dataan, joka välitetään datan hyödyntäjälle datavälityspalvelun, kuten Dataspace Europen, kautta.
Palvelu voi olla esimerkiksi pellon lisälannoituksen tarpeen selvitys. Siinä käytetään pellon eri parametreja mittaavaa, Soil Scout-palvelun anturidatavirtaa ja Yield Systemsin videoaineistosta analysoimaa dataa.
”Tekoälyjärjestelmä arvioi kuvista peltolohkojen kasvuston satopotentiaalin. Se voi näyttää, että kasvustoa kannattaa lisälannoittaa. Toisaalta anturimittauksista saadaan tieto maan vesimäärästä. Jos vettä ei ole, lannoitusta ei kannatakaan tehdä. Kun kahta tietoa yhdistetään, viljelijä voi luottavaisemmin tehdä päätöksen lannoituksesta”, Hyyrönmäki sanoo.
Viljelijälle lisälannoituksen arviointipalvelu on näkyvillä Dataspace Europen Tritom-datavälityspalvelussa. Viljelijä voi valita, mille peltolohkoilleen hän haluaa analyysin. Kun Yield Systems lähtee tekemään kyseisen peltolohkon analyysiä, viljelijä on antanut luvan käyttää myös palstan tietoja viljeltävästä kasvista, lajikkeesta sekä kylvöajankohdasta ja lannoituksesta. Nämä palvelutuottaja saa luvitettuina viljelijän viljelysuunnittelusovelluksesta (FMIS, farm management information system).
Jo yksin tämä palvelu voi tuottaa Hyyrönmäen mukaan 10 000 euron vuosittaiset hyödyt 50 hehtaarin viljatilalle.

Palveluiden tuotanto käynnissä
Dataspace Europe lanseerasi Tritom-järjestelmän marraskuussa 2022. Sen jälkeen siihen on haettu mukaan sekä maanviljelijöitä ja palvelutarjoajia KoneAgria2023-messuilla julkaistussa Datapellon uudisraivaajat -ohjelmassa. Tavoitteena on vauhdittaa maaseudun datataloutta ensi satokaudella konkreettisina kokeiluina.
”Ohjelmassa koulutetaan maatalousyrittäjiä saamaan hyötyjä datataloudesta. Tällä hetkellä he eivät osaa edes arvata, kuinka paljon mahdollisuuksia datatalous voi heille tarjota”, Hyyrönmäki sanoo.
Hyyrönmäki myöntää, että alaa on vaivannut muna/kana-ilmiö, jossa palveluja ei ole ollut, koska viljelijät eivät ole avanneet datojaan ja viljelijöillä ei ole ollut palveluita, joille he olisivat voineet tarjota dataa. Nyt tilanne on muuttunut.
”Palveluntarjoajat lähtevät nyt liikkeelle ja ne ovat halukkaita tekemään yhdessä töitä maataloustuottajien kanssa. Ala on muuttunut hitaasti, koska toimijoiden on pitänyt oppia ymmärtämään siirtymä alustataloudesta verkottuneeseen datatalouteen. Harva vielä ymmärtää näiden eron ja sen, mitä lisäarvoa muutos voi tuottaa”, Hyyrönmäki sanoo.

Tarkkana datan avaamisessa
”Maatalousyrittäjän ei pidä jakaa teollisuudelle kaikkea raakadataa, koska siitä voi laskea auki heidän liiketoimintansa keskeiset luvut. Teollisuudelle kannattaa jakaa indikaattoritietoa esimerkiksi tuotetun raaka-aineen toimituseräkohtaisista CO2-päästöistä. Datalla on valtava arvo, kun sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvinjalostukseen tai uusien lannoitteiden kehittämiseen”, Hyyrönmäki sanoo.
Lannoitetuottaja tai kasvinjalostaja voi luoda Tritomiin palvelutuotteen, jossa se pyytää tiettyjen tietojen luvitusta viljelijöiltä. Viljelijälle kerrotaan käyttötarkoitus ja ehdotus hinnasta.
”Liiketoimintamalleja tutkitaan parhaillaan lukuisissa hankkeissa. EU-regulaatio ja reilu datatalous vaikuttavat paljon siihen, minkälaisiksi liiketoiminta muodostuu”, Hyyrönmäki sanoo.

Nousu kärkeen vaatii johtajuutta
Suomi voi Wallinin mukaan olla maatalouden datan hyödyntämisessä kärkipäässä. Julkiset toimijat, laite- ja ohjelmistovalmistajat sekä viljelijät pitää saada yhteisen pöydän ääreen tekemään yhteistyötä niin, että syntyy yhteisymmärrys datan keräämisestä ja omistajuudesta.
”Tavoitteena pitää olla se, että kaikki toimijat tuntevat hyötyvänsä kehityksestä”, Wallin korostaa.
Maatalouden datan hyödyntämiseen onkin meneillään eri tahojen rahoittamia hankkeita. Niissä on mukana alan yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia.
Nyt tarvitaan Wallinin mukaan yhdistävä toimija kuten maa- ja metsätalousministeriö, joka koordinoi alan kehitystä varmistaen sen, että julkiset toimijat, tutkimus- ja oppilaitokset, etujärjestöt ja alan yritykset vievät kehitystä samaan suuntaan.