SIAS 2024 – Teollisuusautomaation turvallisuus -konferenssi
Teknologiat kehittyvät nopeasti ja uusia ominaisuuksia ja teknologioita otetaan koneissa käyttöön jatkuvasti. Uusiin teknologioihin liittyy usein riskejä ja näihin liittyviä uusia ajatuksia tuodaan esiin alan konferensseissa. SIAS-konferenssissa on tuotu esiin mm. turvallisuuden yhteys tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja yhteistyörobotiikkaan.
- Kirjoittaja:
- Timo Malm, VTT
- Kuvat:
- Suomen automaatioseura
- Julkaistu:
Teollisuusautomaation turvallisuuden konferenssi SIAS 2024 (Safety of Industrial Automated Systems) pidettiin Tampereella 12.-13.6.2024.
Konferenssi oli järjestyksessä yhdestoista ja aiempia pitopaikkoja ovat olleet (osa kahdesti) Montreal, Bonn, Tampere, Chicago, Nancy ja Tokio. Osallistujia oli kahdeksasta eri maasta yhteensä 80. Konferenssi pidettiin hotelli Ilveksessä ja osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Tampereen kaupungin vastaanotolla Vapriikkiin, illallisella Viikinsaareen ja yritysvierailuilla Kalmarin, Bronto Skyliftin, Fastemsin sekä Tampereen yliopiston robotiikkatutkimuksiin. Konferenssissa esiteltiin myös seuraavaa SIAS konferenssia, joka pidetään Japanissa vuonna 2026. Paikka tulee olemaan Osaka, jossa pidetään vuonna 2025 maailman näyttely (EXPO 2025). Myös EXPO 2025 tapahtumaa ja erityisesti sen turvallisuus osiota ”Safety, Health and Well-being” esiteltiin.
Konferenssin pääteemoja olivat koneautomaation, robotiikan ja ohjausjärjestelmien turvallisuus, turvalaitteet, riskin arvioinnin menetelmät, ihmisen ja koneen yhteistyö ja kyberturvallisuus. Keskusteluja herätti paljon pääpuhujan Otto Görnemannin esitys liittyen viime kesänä ilmestyneeseen uuteen EU:n koneasetukseen ja sen koneautomaatioon sekä tuleviin standardeihin liittyviin vaikutuksiin. Asetuksen uusia asioita ovat mm. tekoäly, kyberturvallisuus ja koneisiin tehtävät muutostyöt. Monet isot uudistukset tullaan näkemään vasta uusissa standardeissa, kun EU:n koneasetus astuu kokonaisuudessaan voimaan 20.1.2027. Görnemann on koneturvallisuuden standardointikomitean (ISO/TC 199) puheenjohtaja ja siten perehtynyt hyvin alan standardeihin ja lainsäädäntöön. Toinen pääpuhuja Minna Kettunen kertoi koneautomaation turvallisuudesta konevalmistajan näkökulmasta. Esityksessä korostui prosessi, jota konevalmistajan on hyvä seurata.
Huomattavassa osassa esityksistä käsiteltiin ihmisen ja robotin tai yleisemmin koneen välistä yhteistoimintaa. Yhteistyörobotteja on ollut käytössä jo vuosia, mutta edelleen on vaikea määritellä turvallista käyttöä. Perinteiset teollisuusrobotit eristetään ihmisestä, mutta yhteistyörobotit voivat työskennellä ihmisen vieressä. Aiheeseen saatiin esimerkkejä monesta eri näkökulmasta. Uudet robottiturvallisuusstandardit tiedetään jo ja ne julkaistaan lähiaikoina. Ne tuovat uusia vaatimuksia, mutta edelleen tarvitaan esimerkkejä vaatimusten soveltamisesta, koska yhteistyörobottien turvallisuuden mittaaminen ja arvioiminen on vaikeaa. Merkittävänä haasteena on se, että yhteistyörobotit saavat liikkua niin lähellä ihmistä, että kaikkia törmäyksiä ei voida välttää.
Tekoäly mainittu
Tekoäly mainittiin muutamassa esityksessä liittyen riskin arviointiin luokitteluun ja myös yksi tekoälyä hyödyntävä turvalaite esiteltiin. Tällä hetkellä on vielä vaikeaa osoittaa tekoälyn turvallisuus turvalaitteissa, koska vielä ei ole esitelty tekoälyn kelpuuttamiseen liittyvää standardia. Turvalaite-esimerkkejä oli kohteista, joissa uudella turvalaitteella saavutetaan etuja perinteiseen ratkaisuun nähden. Esimerkkejä olivat mm. langaton hätäpysäytys, liikkuvan työkoneen joustava turvajärjestelmä, särmäyspuristimen turvalaite ja 3D-tutka.
Erityisesti japanilaiset toivat esityksissään esiin ajatuksia, joissa turvallisuuden määrittämisessä otettaisiin enemmän huomioon se, miltä työ tuntuu ja tähän on jopa oma termi ”Anshin”, joka vastaa suurin piirtein mielen rauhaa. Tämän tekijän huomioon ottaminen voi joissain tilanteissa helpottaa turvallisuuden, ergonomian ja tuottavuuden optimointia. Japanilaisen toivat esiin myös turvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyviä tutkintoja, joita voitaisiin edellyttää vaarallisten kohteiden arvioijilta ja suunnittelijoilta. Alimmat tutkinnot ovat aika lähellä suomalaista Työturvallisuus-korttia ja siihen liittyvää koulutusta.
Riskin arviointia
Riskin arviointi oli konferenssin yksi pääteemoista ja esityksissä tuli esiin muun muassa koneiden kyberriskit, STPA (System Theoretic Process Analysis), positiivisten tekijöiden vaikutus riskien optimoinnissa ja riskien hallinta muuttuvassa ympäristössä älykkäällä ohjauksella (digital twin).
SIAS-konferenssit ovat aina tuoneet esiin koneturvallisuuden uusia ajatuksia ja laitteita siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä varhaisessa vaiheessa. Osa uusista ajatuksista ja laitteista etenee tutkimuksesta käytäntöön nopeasti. Osa ajatuksista, kuten tekoälyn käyttö turvalaitteissa tai ihmisen ja robotin saumaton yhteistyö näyttävät vaativan edelleen vuosien kehitystyötä ja esimerkkiratkaisuja. SIAS-konferensseissa tulee hyvin esiin kulttuurien välinen ero suhtautumisessa turvallisuusvaatimuksiin, teknisiin ratkaisuihin, suunnittelijan pätevyyteen ja mielenrauhaan. Konferenssin esityksistä päätellen listan alkupää on enemmän esillä länsimaisissa ja loppupää kaukoaasialaisissa ratkaisuissa.