Antti Wallenius on Suomen Automaatioseuran uusi puheenjohtaja. Hän on helsinkiläinen perheenisä, töissä CGI:llä vastuualueenaan valmistavan teollisuuden konsultointi. Automaatioväylä haastatteli Anttia huhtikuun loppupuolella.

Millainen automaatiotausta sinulla on?

Urani alussa olin suunnittelemassa automaatiolaitteita. Olen ollut automaation kanssa tekemisissä koko urani ajan. Aloitin elektroniikkasuunnittelijana FF-Automaatiolla. Siirryin Siemensille vuonna 2000. Siemensillä tehtävinäni oli muun muassa prosessiautomaation ja toiminnanohjausjärjestelmien integrointi. Tässä yhteydessä perehdyin valmistuksen ohjaukseen ja MES-järjestelmiin syvemmin. Urani on kulkenut automaatiosta integraation kautta valmistuksenohjaukseen, toiminnanohjaukseen

ja sieltä edelleen toimitusketjun hallintaan.

Automaatioseurassa olen ollut aktiivisena valmistuksenohjausjaostossa viimeiset kahdeksan vuotta. Automaatioseuran hallituksessa aloitin viime vuonna ja nyt olen ollut puheenjohtajana tämän vuoden alusta lähtien. Puheenjohtajaksi päädyin, kun minulta viime syksynä kysyttiin, ryhtyisinkö tähän hommaan. Päätös ei ollut vaikea, sillä olen aina pitänyt positiivisista haasteista.

Millaisena näet seuran nykytilan ja tulevaisuuden?

Nyt automaatioseuralla on hyvä tilanne taloudellisesti ja automaatioyhteisö on hyvin eheä. Tässä on paljon mahdollisuuksia tehdä uusia asioita. Tulevaisuudessa automaation merkitys tulee kasvamaan merkittävästi Suomessa ja muualla maailmassa yhtenä teollisuuden kehityksen mahdollistajana. Digitalisaatio on valtiovallan erityishuomion kohteena, ja kärkihankkeita

valmistellaan kovaa vauhtia. Seuran tulevaisuus näyttää hyvältä, talous on turvattu. Järjestämme vuosittain yhden suuren ammatillisen seminaarin sekä lukuisia pienempiä. Uusia tapahtumia suunnitellaan jatkuvasti. Meillä on hyvä yhteistyö alan oppilaitosten ja yritysten kanssa. Seura on hoitanut perusasiat erittäin hyvin. Ainoa pieni haaste meillä seurassa, niin kuin muussakin yhdistystoiminnassa, on hitaasti pienenevä jäsenmäärä. Tämä pitää saada käännettyä.

Seura järjestää paljon tapahtumia, ja erityisesti aktiiviset jaostot ovat tärkeässä osassa tässä asiassa. Toivoisin, että jäsenet tulisivat yhä sankemmin joukoin osallistumaan jaostojen toimintaan. Hallitus on jatkuvasti avoin kehitysideoille, ja otamme niitä mielellämme vastaan. Haluamme, että seura pysyy ajankohtaisena nyt ja tulevaisuudessa. Tähän tarvitaan jäsenistön

aktiivista panosta.

Kuinka automaation rooli tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa?

Automaatioseura hakee aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden alan toimijoiden kanssa ollakseen vaikuttamassa automaation tulevaisuuteen ja sen linjauksiin, mitä muun muassa valtiovalta tulee esittämään. Pohdimme kovasti, kuinka saamme vietyä tätä yhteistä asiaa eteenpäin.

Ajatuksenani on, että automaatioseuran pitää ottaa hieman isompi rooli automaation edistämisessä Suomessa. Se kuinka tämän teemme, ei ole vielä täysin varmaa, mutta käymme asiasta keskusteluja. Toimimme tässä paitsi oman jäsenistömme äänitorvena myöskin koko alan edustajana. Keskustelu täytyy laajentaa seuran rajojen ulkopuolelle. Toivon ja uskon, että tulemme tekemään yhteistyötä meitä lähellä olevien toimijoiden kanssa yhä enemmän.

Automaation kehittyessä yhä uusille alueille käsitteen merkitys muuttuu. Automaatioseurassa pitää myös olla ketteriä ja kehittyä ajan mukana. Esimerkiksi meille niin läheiset käsitteet robotisaatio tai automatisaatio voivat tarkoittaa nykyään aivan eri asioita kuin vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi ohjelmistotekniikassa puhutaan ohjelmistorobotiikasta.

Mielestäni meidän ei pidä rajata omaa hiekkalaatikkoamme liian tiukasti vanhojen määrittelyiden mukaan, vaan olla avoimia sille mitä ympärillä tapahtuu ja ottaa avosylin vastaan oman alamme alati laajeneva kenttä.