Tekoäly 4.0 -ohjelman loppuseminaari helmikuun puolivälissä jää historiaan ainakin elinkeino-
ministeri Mika Lintilän ilmoituksesta, että hänen WhatsApp -tilinsä oli kaapattu. Hän korosti avajaispuheenvuorossa myös, miten tekoälyllä on tärkeä rooli eri aloilla, kun ihmiskunta ratkoo globaaleja ongelmia. Siksi myös loppuseminaarin otsikko oli ”Suomi kaksoissiirtymän suunnannäyttäjänä”. Kaksoissiirtymällä tarkoitetaan digitalisaation ja vihreän teknologian käyttöönoton vauhdittamista.

Tekoälyohjelman vetovastuussa ollut Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin nosti puheenvuorossaan esille tekoälykehityksen nopeuden ja sen, että nyt pitäisi puhua jo tekoälyn viidennestä sukupolvesta. Hän peräänkuulutti alan osaajien tarvetta kaikkialla teollisuudessa ja sitä, että datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tehokas tapa luoda lisäarvoa eri toimialoilla.

Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto vaatii alalle kohdennettuja tki-investointeja, rohkeita teknologiakokeiluja ja soveltamista eri käyttökohteisiin sekä alan kasvattamista suoraan kansainvälisille markkinoille. Herlin kannustaa suomalaista teollisuutta tarttumaan mahdollisuuteen viedä Suomi tekoälyssä globaalin suunnannäyttäjän asemaan 2020-luvun aikana.

AI:n kolme kehittämisaluetta

Ohjelman 86 toimenpide-ehdotusta Herlin tiivisti kolmeen kehittämisalueeseen. Niistä ensimmäinen on resurssien keskittäminen tekoälyn kärkiteknologioiden tki-toimintaan. Tämä merkitsee sekä laadullisia että määrällisiä resursseja kuten lisää alan tekoälyn koulutusta ja testausympäristöjä.

Toinen kehittämisalue on digitalisaatio-osaamisen ja kaksoissiirtymää kiihdyttävien teknologioiden käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä. Tuottavuutta nostetaan, kun digitalisaation ja tekoälyn sovellukset tuodaan yritysten arkeen matalan kynnyksen kokeiluilla. Pk-yritykset saavat nopeita ja konkreettisia hyötyjä, jotka innostavat yrityksiä jatkamaan digitalisaation tiellä kohti liiketoimintaa merkittävästi parantavia sovelluksia.

Kolmanneksi Herlin nosti kansainvälistymiseen liittyvät toimenpiteet, jolla Suomea ja suomalista osaamista nostetaan tekoälyn suunnannäyttäjäksi sekä EU:ssa että transatlanttisella tasolla.

Tekoäly 4.0 -ohjelman toimenpanon valvonta on työ- ja elinkeinoministerin alaisen strategisen tason pyöreän pöydän ryhmän tehtävä. Ohjelman toimeenpanosta vastaa eri tahojen yhteenliittymä, joka ohjaa muun rahoitusta ja eri osapuolten välistä yhteistyötä ohjelman suositusten mukaan.

Vastuullisuuden kaikki puolet huomioitava

Futuricen johtaja Eeva Raidan vetämässä paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten tekoälyn mahdollistama kaksoissiirtymä muuttaa Suomea ja mitä tässä muutoksessa pitää ottaa huomioon. Sekä elinkeinoelämän Keskusliiton digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä että Helsingin Yliopiston tekoälytutkija Teemu Roos korostivat vastuullisuuden merkitystä, kun digitalisaatiota ja tekoälyä sovelletaan yhteiskunnan eri osa-alueille. Roos sanoi, että vastuullisuudessa pitää huomioida ympäristön ohella aina myös sen sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus.

Pk-yritysten roolia pohdittaessa todettiin, että niissä on merkittävää potentiaalia nostaa digitalisaation tasoa ja lähteä pienillä askelilla nostaa merkittävästi liiketoimintaa. Dinoliftin toimitusjohtaja Karin Nars sanoi, että pk-yritykset ovat usein hyvin joustavia ja halukkaita testaamaan ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita, myös tekoälyä.

Digitalisaatio mahdollistaa Narsin mukaan palveluiden määrän lisäämisen yritysten kokonaistarjoamassa ja parantaa näin mahdollisuutta kasvattaa globaalin liiketoiminnan osuutta.

Data puhuu AI:n äänellä

Herlin nosti välipuheenvuorossaan esille sen, miten tekoälyn käyttö datan hyödyntämisessä on Koneen kaltaisessa globaalisti toimivassa yrityksessä pysyvä osa tuotekehitystä. Hänen mukaansa tekoäly tulkitsee koneiden tuottamaa dataa ja kertoo kiinnostavia asioita siitä. Tekoälyllä voidaan tuottaa yrityksen asiakkaille lisäarvoa ja sitä kautta yritys saa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tekoälyn avulla yritykselle avautuu myös uusia näkökulmia asiakkaisiin. Tekoäly tuottaa asiakasdataa analysoinnilla tuotekehitykselle aihiota, joita testaamalla voidaan luoda uusia palveluita asiakkaille ja kasvattaa liiketoimintaa.

Herlin korosti, että olemme tekoälyn kehityksessä vaiheessa, jossa tekoälyn rinnalla tarvitaan edelleen ihmistä. Ihminen asettaa tekoälyn ehdotukset kontekstiin ja tekee johtopäätökset siitä, mitä tekoäly ehdottaa. Tekoäly kuitenkin kehittyy nopeasti niin, että algoritmit tekevät jo hyvin pitkälle meneviä toimenpide-ehdotuksia.

Demokraattiset arvot ohjaamaan tekoälyn kehitystä

Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs H.E. Douglas Hickey nosti omassa puheenvuorossa älykkäiden ratkaisujen roolia vihreän energian käyttöönotossa ja energiasiirtymässä. Hän korosti tekoälyn merkityksen kasvua yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja talouden eri aloilla. Sen käyttö kasvaa nopeammin kuin minkään muun aiemman digitaalisen teknologian.

Kun tekoälyn käyttö laajenee, on sen riskit minimoitava. Sen käytön pitää olla vastuullista sekä kunnioittaa demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia, Hickey sanoi. Tämä on kaikkien tekoälyä kehittävien ja käyttävien vastuulla regulaatiota laativista hallituksista sovelluksia kehittäviin yrityksiin. Jos näin ei tehdä, tekoälystä voi kehittyä turvallisuusuhka. Tämän estämiseksi tarvitaan Hickeyn mukaan luotettavien kumppanimaiden verkosto. Siihen kuuluu demokratioita, jotka jakavat yhteiset arvot ja toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Sääntöperustainen kansainvälinen järjestys koskee myös tekoälyä, Hickey alleviivasi.