Vallankumous kolmessa aallossa
Vuosi 2023 merkitsi siirtymistä analyyttisen tekoälyn ajasta generatiivisen tekoälyn aikaan. ChatGPT katalysoi tekoälyn uuden aallon, joka perustuu laajoihin kielimalleihin. Nämä tekoäly mallit tuottavat tekstiä, kuvia, musiikkia, liikkuvaa kuvaa ja jopa 3D-malleja tavalla, jonka ei aiemmin uskottu olevan mahdollista koneille. Ja tämä taas mahdollistaa uusia tuotteita ja palveluita, joita on vaikea kuvitella etukäteen. Siksi nimitys tekoälyn vallankumous on paikallaan.
Hype on siis kova, mutta niin se oli Suomessa myös vuonna 2017, kun analyyttinen tekoäly, joka perustuu koneoppimiseen, teki tuloaan. Järjestämämme pääministerin tekoälyseminaari katalysoi keskustelun, missä julistettiin Suomen tekoälyajan alkaneen ja että tekoäly on uusi sähkö. Samana vuonna perustimme tekoäly-yhtiö Silo AI:n. Seuraavan viiden vuoden toteutettiin lukematon määrä tekoälyn sovelluksia kuten ennakoiva huolto, konenäköön perustuvat laadunvalvontajärjestelmät, simuloidut ympäristöt datan generointiin, energia järjestelmien ja logistiikan optimointi, tuotesuosittelija, ja tilannetietoiset koneet. Hype johti siis investointeihin ja konkretiaan. Niin myös nyt.
Tekoälyn vallankumous etenee kolmessa rinnakkaisessa aallossa: yksittäiset työn-
tekijät tehostavat työtään, yritykset tehostavat sisäistä toimintaansa ja kolmannessa aallossa yritykset kehittävät uusia tuotteita ja palveluita. Juuri kolmas aalto on kiinnostavin koska siellä tapahtuu suurin arvonluonti.
”Juuri kolmas aalto on kiinnostavin”
Markkinoille on jo tullut generatiivisen tekoälyn sovelluksia kuten tuotesuunnitteluavustaja, joka tekee käyttäjän tuotekuvauksesta valmiin designin osineen kaikkineen, jota voidaan edelleen kehittää vuorovaikutteisesti. Yrityksissä on mittaamaton määrä arvokasta dataa, jota voidaan hyödyntää RAG (Retrieval-Augmented Generation) -menetelmällä yhdistämällä ulkoisia tietokantoja ja käyttäjän syötettä, parantaen tekoälyn tarkkuutta ja luotettavuutta. Näin voidaan toteuttaa vaikkapa teollisen huollon keskusteleva tuki tai dokumentointiavustaja T&K osastolle. Tulevaisuudessa älykkäät, autonomiset agentit ja robotit avaavat aivan uusia
mahdollisuuksia.
Tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet hitaita generatiivisen teko-älyn hyödyntämisessä. Uhkana onkin jäädä odottelemaan, kun maailmalla edetään nopeammin. Muista että muutos tapahtuu hiipimällä, jos et ota ensimmäistä askelta tänään olet helposti takamatkalla. Kokeile siis itse tekoälyn sovelluksia ja lähde kehittämään oman yrityksesi toimintaa ja tuotteita tekoälyllä.
Tero Ojanperä
Silo.ai
Jaa tämä artikkeli
Sinua voisi kiinnostaa myös
Robotiikalla lisää varautumista
Elämme levottomia aikoja. Sota on vuodesta 2022 tullut lähellemme Venäjän hyökätessä Ukrainassa. Talousyhteistyö itään ei ollutkaan se väline, jolla sotia estetään, vaikka niin luulimme koko 2000-luvun ajan. Uudet taistelumenetelmät ovat tulleet käyttöön erityisesti droonien kehityksen kautta. Droonien vuoksi sota on aina läsnä, ei vain rintamalla. Miehiä, kalustoa, ampumatarvikkeita ja infraa kuluu ennennäkemättömällä vauhdilla, ja sysää miljoonat siviilit liikekannalle turvaa etsimään. Emme olleet tähän varautuneet.
Tiedon voima ja vastuu
Automaatioväylä-lehden tämäkin numeron artikkelit käsittelevät laajasti automaation ja digitalisaation eri osa-alueita, kuten kyberturvaa, autonomista ajamista ja digitaalisten kaksosten hyödyntämistä vesilaitoksissa. Näiden teemojen ytimessä on yksi keskeinen elementti: tieto.
Akkuteollisuuden kasvussa piilee haasteita ja mahdollisuuksia
Akkuteollisuus on Suomessa vahvassa nousussa ja alan kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia niin taloudelle kuin työllisyydellekin. Alan kokonaisinvestointien arvioidaan yltävän vuoteen 2027 mennessä noin 6–9 miljardiin euroon, mikä luo arviolta 5000-7000 suoraa ja 20 000 välillistä työpaikkaa. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli litiumakkujen sekä katodimateriaalien tuotannossa. Vuonna 2022 Suomi sijoittui neljänneksi BloombergNEF:in kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa.
Data, väsymätön renkimme
Teollisuuden osuus maailman energian kokonaiskulutuksesta on mittava, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n laskelmien mukaan jopa 37 prosenttia. Vihreän siirtymän myötä tuotamme energiaa koko ajan puhtaammin, mutta hiilidioksidin määrä ilmakehässä on silti yhä huippulukemissa. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on välttämätöntä, ja reitti nopeaan vähentämiseen käy automaation, älyn ja datan avulla.