TEKSTI: ANTTI RUUSKA, YLVA KUVAT: KRISTO VEDENOJA, JOHANNES WESSLIN

Yritysten liiketoiminta muuttuu ryminällä, eikä tuoton maksimoiminen omistajille ole enää yritysten ainut tarkoitus. Vaikuttavuus on tämän päivän sana ja yrityksiltä odotetaan eurojen lisäksi myös muiden arvojen toteuttamista.

Vähähiilisyys ja yhteiskunnallinen vastuullisuus ovat esimerkkejä asioista, joita tämän päivän yrityksiltä edellytetään, myös kiinteistö- ja rakennusalalla. Nämä ovat perinteisesti olleet pehmeämpiä arvoja liiketoiminnassa, mutta nyt niistä on kovaa kyytiä tulossa bisneksen kovinta ydintä ja osa vaikkapa normaalia budjetointia. Näissä asioissa on tänä päivänä yhä vähemmän varaa tehdä kompromisseja. Mitä tämä tarkoittaa kiinteistöja rakennusalalla?

Kiinteistö- ja rakennusala ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnassamme. Vietämme rakennuksissa jopa 90% ajastamme, joten viihtyisien, terveellisten ja turvallisten tilojen rooli on täysin keskeinen hyvinvointimme kannalta. Nämä näkökulmat ovat entisestään korostuneet käsillä olevan pandemian myötä, mutta maailmaa muuttavat suuret trendit, kuten ilmasto- tai luonnon monimuotoisuuskriisi eivät ole hävinneet mihinkään. Suomessa rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niistä aiheutuu noin 30 prosenttia maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että alan toimijoilta edellytetään hyvien tilojen lisäksi myös selväsanaisia vastauksia ja konkreettisia toimia esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisemiseksi oman toimintansa kautta.

Nykytila edelläkävijätoimijoiden näkökulmasta

Tämän päivän ammattimaiset rakennuttajat ja kiinteistönomistajat tiedosta-vat toimintansa ympäristönäkökulmat ja hankkeidensa ilmastovaikutuksen jo varsin hyvin ja etsivät aktiivisesti markkinoilta ratkaisuja näiden aikamme suurimpien haasteiden ratkomiseen. Useat merkittävät omistajat ovat myös tehneet esimerkiksi nollahiilisitoumuksia. Tämä tarkoittaa lupausta siirtyä kiinteistöjen operoinnissa hiilineutraaliuteen nopeassa aikataulussa, esimerkiksi vuoteen 2030, tai jopa 2025 mennessä. Myös rakentamisen ja korjausten hiilijalanjälkeen kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota.

Markkinoilla on siis jo olemassa asiakkaita, jotka etsivät ratkaisuja tämän päivän polttaviin ongelmiin. Mutta mikä tahansa ei heille kelpaa, sillä viherpesu ja löyhät markkinointilupaukset eivät auta yhteiskuntamme haasteiden ratkomisessa. Teknologia ja automaatio eivät siis ole itsessään polkuja onneen, vaan niiden käyttöönoton kautta on saatava selkeitä, todennettavissa olevia päästövähenemiä ja hyötyjä liiketoimintaan. Mihin suuntaan alan ratkaisutarjoajien kannattaisi siis tulevaisuudessa mennä?

Nykytila rakennusalan päästöjen kannalta

Rakentamisen ja materiaalituotannon päästöt aiheuttavat noin 24% alan vuotuisista päästöistä ja rakennusten käyttövaiheen energia noin 76% päästöistä Suomessa. Tilastoja lukiessa kannattaa pitää mielessä, että rakennustoiminnan volyymi suhteessa olemassa olevaan kantaan on vain vähäinen ja kanta uudistuu reilun prosentin vuosivauhdilla. Ala on siis hiili-intensiteetiltään melkoinen, emmekä voi keskittää huomiotamme vain käyttövaiheen energian päästöihin. Meidän tuleekin huomioida koko elinkaaren päästöt, myös rakentamisen ja materiaalituotannon osalta.

Rakentamisen päästöt aiheuttavat merkittävän hiilipiikin hankkeiden elinkaarelle. Ne ovat tänä päivänä suuruusluokaltaan kymmeniä prosentteja rakennushankkeiden koko elinkaaren hiilipäästöistä. Erittäin energiatehokkaissa hankkeissa jo valtaosa päästöistä muodostuu ennen käyttövaihetta, ja jos edelleen huomioidaan eri toimijoiden lähitulevaisuuden nollahiilisitoumukset, nousee rakentamisen ja materiaalien rooli keskeiseksi.

Rakennusmateriaalituotantoon ja rakentamiseen tuleekin kohdistumaan tulevaisuudessa kasvava päästövähennyspaine. Tämä avaa alalle uusia innovointitarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi vähähiiliset rakennusmateriaalit tarkoittavat nykyisessä valmistavassa teollisuudessa vääjäämättä muutostarpeita tuotteissa ja niiden valmistusprosesseissa. Ne toimijat, jotka pystyvät nopeimmin muuttumaan ja innovoimaan uutta, tulevat menestymään tulevaisuudessa. Perinteisiä toimijoita myös haastetaan uusien materiaalien ja rakentamistapojen, kuten puu- tai modulaarisen rakentamisen kautta.

Hiilineutraali teräs, hiilidioksidilla kovetettava betoni ja piipunpäästä napattava hiilidioksidi hyödyntämiskohteineen ovat konkreettisia väläyksiä tulevaisuudesta, joka on jo todellisuutta eri puolilla maailmaa tehtävissä hankkeissa. Päästöjä voidaan leikata myös yksinkertaisilla keinoilla, kuten panostamalla pitkiin elinkaariin, muunneltavuuteen, korjausrakentamiseen ja kiertotalousratkaisuihin. Kaikessa tässä, niin perinteisten toimijoiden uudistumisessa, kuin uusien toimijoiden kehitystyössä, automaatiolla ja digitaalisilla ratkaisuilla tulee olemaan keskeinen rooli.

Käyttövaiheen hiilipäästöt

Kiinteistöjen käyttövaiheen hiilipäästöt muodostuvat kahden tekijän kautta. Nämä ovat kiinteistöjen operoinnin energiankulutus ja käytetyn energian päästökerroin. Jos toisen näistä yhtälön tekijöistä voisi nollata, olisi kiinteistö nollapäästöinen. Emme tietenkään voi ratkaista yhtälöä näin helposti, sillä kiinteistöjämme ei voi irrottaa vaikkapa sähköverkosta olosuhteiden kärsimättä, eikä päästötön energia tarkoita sitä, että se olisi ilmaista. Mitä nämä asiat tarkoittavat siis käytännössä kiinteistöomistajan arjessa?

Kiinteistöjen hiilipäästöjä on kiinteistöomistajan näkökulmasta järkevintä leikata ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisen kautta, koska se voi tuoda myös suoraa taloudellista hyötyä. Talotekniikan ja automaation puolella on nähty viime vuosina useampien uusien, datapohjaisten yritysten tulo alalle. Edistykselliset kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat yhä useammin rakennusten tehokkaan operoinnin selkäranka, joiden päälle erilaisia käyttövaiheen optimoinnin ratkaisuja voidaan tuottaa. Energiansäästö tarpeenmukaisen lämmityksen ja ilmanvaihdon kautta on myös arkipäiväistymässä kovaa kyytiä. Lisäksi esimerkiksi lämmityksen ohjaukseen on saatavissa älykkyyttä poistoilman lämpötila- ja kosteustasoja seuraamalla, tai vaikkapa patterikohtaisten älytermostaattien avulla. Myös sähkön laatua on mahdollista parantaa kiinteistöissä ja saada sitä kautta säästöjä energiankulutuksessa. Markkinoilla on myös erilaisia sisäilmapalveluita tuottavia yrityksiä ja esimerkiksi rakennukset virtuaalivoimalaitokseksi tai energiavarastoksi muuttavia toimijoita.

Kiinnostavaa tästä tekee sen, että kokonaisuuden hallintaan tai sen optimointiin on tällä hetkellä tarjolla vain varsin vähän ratkaisuja tai ratkaisijoita. Kiinteistöomistajan näkökulmasta oleellista olisi se, että ratkaisujen pitäisi integroitua sulavasti osaksi kiinteistöomistajan nykyprosesseja. Yksittäisen toimijan suljetut kokonaisratkaisut eivät ole houkuttelevia, sillä ne jättävät kiinteistöomistajan yhden toimittajan loukkuun nopeasti kehittyvällä alalla. Erilaisten ratkaisujen ja palveluiden kustannukset, hyödyt ja riskit pitäisi myös pystyä viestimään omistajille nykyistä selvemmin, läpinäkyvämmin ja uskottavammin. 

Energiapalveluiden uudistuminen

Energiatuotannon puolella on tapahtumassa parhaillaan valtava muutos. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa, että vaikka emme tekisi kiinteistö- ja rakennusalalla mitään, voivat energiankulutuksemme päästöt puolittua vuoteen 2035 mennessä ja pudota kolmannekseen nykyisestä 2050 mennessä sähkön- ja lämmöntuotannon vähähiilimurroksen ansiosta. Tuulivoima ja aurinkoenergia valtaavat alaa ja lämmöntuotannon puolella hukkalämmöt, kausivarastot ja geoterminen lämpö tekevät tuloaan. Alan päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen korjausvelkaa ratkovan korjaushankkeen yhteydessä huomioidaan myös kaikki energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät mahdollisuudet ja synergiat ympäröivien energiaverkkojen kanssa. Monet näistä toimenpiteistä ovat myös erittäin kannattavia taloudellisesti ja voivat osaltaan pienentää tulevaisuuden energiaan liittyviä kustannusriskejä. Ne kuitenkin vaativat usein toteutuakseen myös uudenlaista yhteistyötä energiayhtiöiden, teknologiatoimijoiden ja kiinteistöomistajien kanssa, sillä harvalla yksittäisellä toimijalla on enää kaikki tarvittavat palaset omissa käsissään.

Päästökompensoinnit

Viimeisenä hiilipäästöjen vähennyspolulla ovat kompensaatiot, tai vapaaehtoiset päästöhyvitykset, joilla voidaan nähdä perustellusti käyttöä, kun energian säästön ja puhtaan energian hankinnan polut on kuljettu loppuun saakka. Vaikka prioriteettijärjestys on sinänsä yksinkertainen, avautuu näiden eri asioiden taustalta uskomattoman laaja teknologiaratkaisujen ja vähähiilisten palveluiden kirjo. Sille, joka tulkkaa tämän maailman ymmärrettävimmällä tavalla maksaville asiakkaille, on luvassa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tulee lähitulevaisuudessa olemaan huutava tarve keinoille, joilla jokainen tuote, palvelu ja ratkaisu saadaan aidosti vähähiilisemmäksi materiaalituotannosta käyttövaiheen energiaan. Jokaisen toimijan olisikin syytä pysähtyä miettimään omaa asemansa tässä tilanteessa. Pitkällä tähtäimellä ne toimijat, jotka laittavat innovaatiohaalarit päälle ja työrukkaset käteen ja katsovat rohkeasti eteenpäin, tulevat voittamaan. Toki perinteisellekin lähestymistavalle ja muutoksen vastustamiselle löytyy perustelunsa. Se ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa hyvää liiketoimintaa.