Kauppatieteisiin ja tekniikan alaan keskittyneelle Lappeenrannan–Lahden teknilliselle yliopistolle (LUT) on luontevaa tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

”Tutkimusongelmamme kiinnostavat yrityksiä. Yritysyhteistyö on meille myös rahallisesti tärkeää”, LUTin tutkimuspalvelujohtaja Tanja Grönlund sanoo.

Oulun yliopiston tutkijoiden ja yritysten yhteishankkeiden aiheet tulevat pitkälti yritysten tarpeista. Tutkijoilla ja yrityksillä on vanhastaan hyvät suhteet ja yritykset tietävät pyytää tiettyjä tutkijoita hankkeisiinsa. Toisinaan myös tiedemaailmasta tulee aiheita, joita tutkijat esittävät alan yrityksille.

Yksi malli ovat niin sanotut veturiekosysteemit, joilla on laajoja tutkimushankkeet esimerkiksi vastuullisen liikennepolttoaineiden, uusien puukuitusovellusten tai digiyhteiskunnan luottamuksen kehittämiseksi. Niiden ytimenä on suuryritys, joka on koonnut ympärilleen alan muita yrityksiä.

”Yli puolet Business Finland hankkeistamme liittyi vuonna 2022 veturiekosysteemien tutkimushankkeisiin. Niiden tutkimusongelmat tulevat suoraan yritysmaailmasta. Toisaalta tutkijamme ehdottavat hankkeiden aikana uusia aiheita”, Oulun yliopiston Innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo sanoo.

Tutkimusta, panttikauppaa ja jatkokoulutusta

Innovaatiokeskuksessa koordinoidaan kaikkea Oulun yliopiston yritysyhteistyötä. Innovaatiokeskuksen omat hankkeet keskittyvät tutkimusyhteistyöhön ja muut hankkeet, kuten täydennyskoulutukseen liittyvät, ohjataan yliopiston toisiin yksiköihin.

Oulun yliopisto tekee yritysten kanssa yhteistyötä kolmella rintamalla: tilaustutkimus, yritysten työtekijöiden koulutus sekä yhteishankkeet. Kahdessa ensimmäisessä yritys rahoittaa yhteistyön. Kolmannessa kategoriassa rahaa tulee yleensä muun muassa Business Finlandilta tai EU-rahoitusta kuten Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-rahaa.

Patentteja sisältävän IPR-salkun (Intellectual Property Rights) sisällön myynti yrityksille on osa Innovaatiokeskuksen työsarkaa. Uusitalo kertoo, että parhaillaan on menossa parikymmentä neuvottelua, joissa yritykset ovat kiinnostuneita patenteista.

Yliopiston Career Center järjestää yrityksille rekrytointitilaisuuksia. Yliopisto tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuksia esitellä luennoilla toimintaansa.

Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskus tarjoaa Jatkuvan oppimisen yliopiston eli JOY-portaalin kautta yrityksille sekä avoimen yliopiston kursseja että maksullisia sisältöjä. Täydennyskoulutuksia voidaan räätälöidä yrityksen tarpeen mukaan tarkalla tieteellisellä substanssialueella.

Yritysten suurin tarve on Uusitalon mukaan varmistaa se, että yliopistoissa koulutetaan opiskelijoita tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

”Meillä on tiivis keskustelu isoimpien yritysten kanssa, kun mietimme uusia opetussuunnitelmia. Tiedekuntien johtoryhmissä on yritysten edustajia samoin kuin yliopiston hallituksessa. Lisäksi meillä on yhteistyösuhteiden neuvosto, jossa on viisi osa-aluetta. Kussakin niistä on 5-7 yrityselämän edustajaa. Näissä keskusteluissa pohdimme tieteenalakohtaisesti opetuksen sisältöjä. Toisaalta yliopistolla on rajoitetut mahdollisuudet muuttaa opetuksen suuntaa”, Uusitalo sanoo.

LUTin yritysyhteistyöprojekteista osa on kahdenvälisiä ja osassa on mukana lisärahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta tai EU:n Horizon-ohjelmalta. Business Finland on LUTille tärkeä rahoituslähde, koska sen tarjoamasta rahoituksesta merkittävä osa suunnataan tekniikan alojen soveltaviin TKI-hankkeisiin. Juuri niissä LUT on vahva tekijä.

Useiden maiden korkeakouluja ja yrityksiä yhdistävät Horizon-hankkeet ovat myös LUTille tärkeitä.

”Haluamme yhä enemmän kansainvälisiä hankkeita verkostojen ja yhteistyön avulla, mutta Horizon-hankkeisiin pääsy on kovan kilpailun vuoksi todella vaikeaa. Kyseessä on iso rahoitusohjelma, mutta hakijoita on paljon”, Grönlund sanoo.

Yhteistyö vaatii yhteisymmärrystä

Yritysyhteistyöhön liittyy ongelmia, joiden ratkominen vaatii tasapainoilua korkeakoulujen ja yritysten välillä.

”Korkeakoulujen aikajänne tutkimuksen tekemiselle on pidempi kuin yritysten. Yritykset haluavat nähdä tuloksia kuudessa kuukaudessa ja meillä tutkimuksen aikajänne ja tähtäin on usein vasta useamman vuoden päässä”, Grönlund sanoo.

Grönlund myöntää soveltavan tutkimuksen arvon, sillä sen avulla vauhditetaan yritysten kehittämistä kuten uutta liiketoimintaa. Korkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä on myös perustutkimus, jota ei voi sivuuttaa tutkimushankkeissa.

Myös rajalliset resurssit voivat olla joskus yhteistyön haasteena. Yliopistojen ja korkeakoulujen asiantuntemukselle on kysyntää. Resursseja saadaan lisää koulutuksen kautta, mutta se vie oman aikansa.

”Huolenamme on se, että miten avaintutkijoidemme aika riittää kaikkiin hankkeisiin. Huippututkijoitamme ei voi monistaa, eikä kuka tahansa voi korvata heitä. Tällä hetkellä kysytään esimerkiksi energiansäästöön ja sähköön liittyvää asiantuntemustamme”, Grönlund kertoo.

Kun Uusitalo pohtii yhteistyön ongelmakohtia, hän mainitsee ensimmäisenä sen, ettei yrityksissä aina ymmärretä tutkijoiden kiinnostusta asioiden tieteelliseen intressiin.

”Tutkijoitamme ei kiinnosta rutiininomaiset selvitykset, koska niille on kaupallisiakin palvelutarjoajia”, Uusitalo sanoo.

Toinen asia on akateemisessa maailmassa edelleen ilmenevä asenneongelma.

”Vielä 1980-luvulla yritysyhteistyötä katsottiin todella karsaasti. Sitä ilmenee edelleen, vaikka tilanne onkin huomattavasti parantunut”, Uusitalo sanoo.

Yritysten pitää myös ymmärtää, etteivät tilaustutkimukset ole halpoja.

”Yrityksissä on monesti ajatus, että valtion rahoittaman laitoksena meidän pitäisi tehdä ilmaista työtä yrityksille. Meidän tehtävämme ei ole tukea yrityksiä tekemälle heille ilmaista työtä”, Uusitalo sanoo.

Tutkija tarvitsee verkostoja ja myyntitaitoja

Tutkijat joutuvat Grönlundin mukaan tekemään tänä päivänä paljon enemmän myyntityötä kuin aiemmin, kun he etsivät kumppaneita tutkimushankkeilleen.

Pelkkä myyminen ei riitä, vaan tutkijoilla pitää olla kattavat verkostot yritysmaailmaan ja tuntemus siitä, minkälaisten ongelmien kanssa yritykset parhaillaan painivat. Tutkijat eivät ole tässä työssään yksin, sillä yliopistot ja korkeakoulut auttavat tutkijoitaan yritysyhteyksien luonnissa.

Tutkijoiden pitää osata tuoda esille oman erikoisalansa osaamista, sillä verkostojen luontia ei voi tehdä muuta kuin substanssilla eli tutkijoiden osaamisen on oltava hyvin esillä, kun yliopistot luovat yhteyksiä yritysmaailmaan.

LUT:ssa yhteistyöprojektien siemenet kylvetään usein silloin, kun tutkijat oivaltavat yrityksiä kiinnostavia oman alansa tutkimusaiheita. He seuraavat esimerkiksi energia-alan kehitystä ja ehdottavat sitten aiheita alan yrityksille. Toinen lähestymistapa on yrityksen ongelma, jota tutkijat lähtevät ratkomaan yhdessä yrityksen kanssa.

TAMK:ssa seurataan tarkasti rahoittajia eli sitä, minne he suuntaavat panoksiaan.

”Tällä hetkellä maailmaa ohjaa digitalisaation ja vihreän teknologian kaksoissiirtymä. Myös energia on nyt noussut vahvasti agendalle”, TAMKin yliopettaja ja teollisuusteknologian tki-päällikkö Markus Aho sanoo.

Mitattavia hyötyjä kaikille osapuolille

Yritysyhteistyö tuottaa Oulun yliopistolle euroja eri rahoituslähteiden kautta. Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa sen osuus on 70 prosenttia hankkeen budjetista. Tilaustutkimuksessa kaikki raha tulee yritykseltä, mutta niiden tutkimustuloksia yliopisto ei pääse hyödyntämään esimerkiksi julkaisutoiminnassaan. Toisaalta tilaushankkeet voidaan hinnoitella niin, että ne tuottavat yliopistolle voittoa.

Uusitalon mukaan yhteistyön vaikuttavuus on yritysyhteistyön hyödyistä rahan ohella tärkein. Sitä on esimerkiksi kumppaniyrityksen toimintaedellytysten kuten kilpailukyvyn paraneminen.

TAMK:n kaikkiin hankkeisiin luodaan tulostavoitteet sekä rahoittajan toimesta mittarit, joilla hankkeen onnistuminen todennetaan. Omaa toimintaansa TAMK arvioi tki-rahoituksensa kautta. Hankkeiden vaikuttavuutta mitataan myös sillä, miten TAMK on hankkeiden myötä päässyt mukaan laajoihin kansallisiin kehitysohjelmiin.

”Yksi mittarimme on kansallinen ja kansainvälinen tunnettuus. Verkostojen kasvu ja kumppanuuksien lisääntyminen sekä niiden kanssa tehdyn yhteistyön tiivistyminen kertoo meille tästä”, Aho sanoo.

LUTissa yritysyhteistyön tuloksia mitataan hankkeiden tuottamien tieteellisten artikkelien määrällä akateemisissa julkaisuissa. Toinen mittari on keksintöilmoitusten ja patenttien määrä.

Rahaa monista lähteistä

Oulun yliopistossa täydentävän rahoituksen määrä on 100 miljoonaa euroa yliopiston
250 miljoonan euron budjetista. Suomen Akatemian 30 miljoonan euron potti on täydentävän rahoituksen suurin lähde. Täydentävästä rahoituksesta Business Finlandin osuus on 10 miljoonaa euroa ja tutkimuksellisesta EU-rahoitusta tulee
yli 10 miljoonaa euroa. Yrityksiltä suoraan tuleva eli tilaustutkimuksen ja -koulutuksen osuus on 5-6 miljoonaa euroa, Uusitalo kertoo.

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) toteuttaa vuosittain 160-200 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohanketta (tki) yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeisiin osallistuu kaikkiaan noin 2000 toimijaa. Hankkeet kestävät 2-3 vuotta.

TAMK:n hankkeita rahoittavat muun muassa Business Finland, Suomen Akatemia ja kotimaiset säätiöt sekä Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto.

TAMK:n hankkeita rahoittavat muun muassa Business Finland, Suomen Akatemia ja kotimaiset säätiöt sekä Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto.

Ulkoinen rahoitus kattaa 20 prosenttia TAMKin reilun 80 miljoonan euron rahoituksesta. EU-rahoituslähteistä ESR-rahoituksen osuus oli viime vuonna ulkoisesta rahoituksesta 36 prosenttia ja EAKR-rahoituksen 17 prosenttia. Business Finland ja EU:n Horizon-ohjelma kattavat molemmat vain muutamia prosentteja. Erasmus+ ja Alliances for Innovation ovat TAMKille myös tärkeittä rahoituslähteitä.

LUTin noin 100 miljoonan euron budjetista puolet tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja puolet on täydentävää rahoitusta. Suora yritysrahoitus on noin viisi miljoonaa euroa vuosittain.