Tilaa lehti
Suomi elää nyt tekoälyaallon ensimmäistä suurta murrosvaihetta. Keskustelu käy vilkkaana, ja ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Suomessa olemme kuitenkin jumittuneet hyödyntämään tekoälyä liian kapeasti pääasiassa toiminnan tehostamiseen ja optimointiin.
Langattoman automaatiokäyttöliittymän historia alkaa 2000-luvun alkupuolelta WLAN verkkojen standardoinnin myötä. Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin WLAN on yhä tyypillisin tapa toteuttaa langattomuutta teollisuuteen. Luonnollinen tuki kannettaville tietokoneille ja tableteille, sekä globaalit lisenssivapaat taajuudet ovat olleet merkittävänä ajurina. WLAN on myös kehittynyt valtavasti kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta johtuen lähetystehorajoitteista WLAN:in merkittävin ongelma on riittävän kuuluvuusalueen kattaminen varsinkin ulkotiloissa.
Maailma ympärillämme muuttuu – ja automaatio sen mukana. Automaation hajaantuminen kaikkeen toimintaan tulee jatkumaan. Jo tänäänkin automaatiota voidaan hyödyntää sähköisissä tapahtumien siirroissa, asutun ympäristön suunnittelussa, maahanmuuttajien kotouttamisessa tai autonomisessa liikenteessä, laivoissa, junissa tai lentokoneissa. Nämä kaikki sisältävät hajautettua älykkyyttä, suuria määriä dataa sekä digitaalisia palveluita kuten tietoturvaa.
